doc.x

Valittiin oppilaita korkeatasoiseen yliopistoon. Pääsykokeiden ja testien lisäksi ohjelmaan kuului myös lääkärintarkastus. Tarkastuksia suoritti viisikymppinen lääkäri nimeltään Otto. Hänen tarkastettavaksi oli saapunut 19-vuotias Minna. Hän istui tuolille kuuntelemaan lääkärin selostusta. Minnalla on tuuheat ja paksut vaalean ruskeat hieman hartioiden alapuolelle ulottuvat hiukset, normaali vartalo ja reilut b-rinnat.

Otto selitti, että kuten Minna tietää koulu on kovatasoinen ja se heijastuu myös tähän terveystarkastukseen. Osa kokeista ja tarkastuksista saattaisi vaikuttaa epäeettisiltä tai jopa perversseiltä, mutta ne ovat osa koulun vaatimuksia. Minna nyökkäili selostuksen edetessä ja hän sanoi ymmärtävänsä tilanteen. Kuitenkin häntä jännitti kuvaus perversseistä toimenpiteistä. Hän ajatteli, että varmaan kysellään lempiasentoja jne.. Tosin Minna oli vielä neitsyt ja hän jo miettikin, että jos sitä kysytään, niin pitäisikö valehdella, jos sillä olisi jotain vaikutusta.

- Hyvä, voimmekin aloittaa, Otto totesi. Aluksi mitattiin verenpaine, tarkistettiin näkö ja kuulo sekä pituus. – Sitten siirrymme punnitsemisen kautta muihin tarkastuksiin, Otto sanoi. Tarvitsen melko tarkan painon, joten ota kaikki vaatteet pois, pikkuhousut voit halutessasi jättää, Otto selitti. ”Pikkuhousut voit halutessasi jättää”, aika erikoisesti sanottu, Minna mietti. Hän etsi katseellaan sermiä, minkä takana voisi riisuuntua. – Ai, sermi taitaa olla lainassa… mutta jos pärjäät ilmankin… Minna katsoi hetken Ottoa, mutta alkoi sitten avaamaan farkkujen nappeja. Otto seurasi sivukatseellaan toimia. Heitettyään farkut pois Minna nosti topin pois ja sukkien pois heiton jälkeen oli valmis avaamaan rintaliivinsä.

Vaaleiden rintsikoiden pudottua paljastui vaaleat suloiset rinnat, jotka olivat aavistuksen erikokoiset. Tai toinen ehkä oli hieman eri ”asennossa”. Nännin olivat tyypilliset ”gollegetyttömäiset” joissa haaleat nänninpihat rajantuvat ohueen tummempaan kehään. Minna piti valkeat tai-pikkuhousut jalassa. – Hyvä, voit siirtyä vaa’alle, Otto sanoi. Hän punnitsi Minnan ja käski sen jälkeen asettua seisomaan keskelle huonetta kasvot kohti puolen seinän kokoista peiliä. Jalat piti pitää yhdessä. Otto kyykistyi Minnan viereen ja kosketteli tämän jalkoja. Noustuaan hän taivutti varovasti Minnan selkää ja tarkasteli yleisryhtiä. Sitten hän siirtyi Minnan taakse ja toi kädet rintojen alapuolelle ja nosti kevyesti rintoja.

- Rintojesi pieni erilaisuus ei taida haitata sinua. – Ei, Minna sanoi hieman nolona. Otto laski kätensä. – Ja erohan on todella pieni, liivit yllä ei taida erottua, Otto sanoi nostellen kevyesti rintoja ja katsoen samalla peiliä. – Joo ei, Minna vastasi huokaisten jotta nänneissä oleva ”elämä” rauhoittuisi. Lopuksi vielä Otto tunnusteli rintoja pitäen etu- ja keskisormet yhdessä. – Ei mitään erikoista, ja nännisikin näyttävät toimivan, Otto sanoi. Minna meni punaiseksi. Lääkärin vihjailu ärsytti häntä. Hänen nännit olivat paisunet ja nousseet terhakkaiksi ja ei mikään ihme. Olihan vieras mies hivellyt ensi kertaa hänen rintojaan ja koko toimenpiteen oli vielä nähnyt peilistä. Samalla Minnasta alkoi tuntua, että hän olisi jopa hieman ”kostunut”, mutta toivoi, ettei se näkyisi pikkuhousujen pinnalla.

- Nyt minun täytyy ilmoittaa, että seuraava toimenpide voi olla hieman outo ja ihmeellinen, mutta kuuluu asiaan ja menee hyvin kunhan olet vain rauhallisesti, Otto selitti. Minnaa kauhistutti, mitä mahtaa olla luvassa, kun kerran ennakkoon varoitellaan. Hänen olisi tehnyt mieli kysyä, muttei uskaltanut. – Istu tuohon tutkimuspöydän reunalle. Minna istui ja yritti vilkuilla peilistä varovasti jalkojaan avaten että näkyisikö hänen nesteensä. Lääkäri etsi vielä jotain kaapista. Lopulta Otto istui hänen viereensä pehmeän pöydän reunalle. – Nyt voit vaikka laittaa silmät kiinni tai katsella itseäsi silmiin tuolta peilistä ja miettiä mukavia asioita, Otto. Minnaa pelotti yhä enemmän. Hänen mielensä vaati tietää mitä tulisi tapahtumaan nyt. Otto otti esiin vajaan kymmensenttisen neulan, kuin parsinneulan. Sen ei ollut terävä, muttei kunnolla pyöristettykään. – Tutkin nyt Minna sinun nännisi. Tutkimuksen pysyy tekemään kiihottuneistakin nänneistä, mutta haluatko, että teemme tämän myöhemmin, Otto sanoi. Vai että tutkitaan nännit, Minna ajatteli. Hän katsoi niitä peilistä ja totesi niiden olevan edelleen äärimmillään pystyssä. Minnaa taas ärsytti lääkärin sanottua ”kiihottuneet”. – Tehdäänkö tämä nyt? Otto kysyi uudelleen. – Joo tehdään vaan, Minna sanoi. – Voit pitää kätesi sivuilla tai nostaa ne pääsi päälle, Otto neuvoi ottaessaan hyvää tutkimusasentoa.

Minna päätti nostaa kädet antaen samalla tilaa lääkärille. Nostaessaan hän haistoi haalean hien hajun ajelluista kainaloistaan. Otto ei kuitenkaan maininnut asiasta. – Ja sitten vain rennosti, Otto neuvoi. Minna alkoi tuijottaa itseään peilistä yrittäen ajatella muita asioita. Otto paineli, pisteli ja pyöritteli toista nänniä ja sen ollessa arka Minnan rentoutumisyritykset muuttuivat joko pistäviksi kipusykäyksiksi tai kiihottaviksi sykäyksiksi. Ja vielä kun hän katseli toimenpidettä peilistä ja Otto kokeili sormillaan nänninpäitä, oli kiihottuminen lievä kuvaus Minnan tunteesta. Vähitellen terävät pistotkin tuntuivat hyviltä, ja Minnan olisi jopa tehnyt mieli pyytää Ottoa vain pistelemään hänen nännejään.

Oton tutkiessa nänninpihankin siirtyi hän toiselle nännille. Minna näytti rentoutuneelta vaikka olikin oikeasti varsin kiihottunut. Kavalasti hänen mielessään pesi pelko siitä, miten märät hänen pikkupöksynsä olivat. – Ovatkin oikein hyvässä kunnossa, ja olit todella rento, Otto sanoi päättääkseen toimenpiteen. Nyt tuo vihjailu ei enää häirinnyt Minnaa niin kauheasti. Otto laittoi neulan pois ja pyysi Minnaa asettumaan kontalleen pöydälle. Ensiksi Minnalle tuli mieleen, että nyt siirrytään varmaankin ”tarkempiin tutkimuksiin”, mutta sitten mielen valtasi pelko läikästä pikkuhousuissa. Hän yritti kääntyessään katsoa, muttei kyennyt näkemään haaroihinsa vaan oli nyt nelinkontin pöydällä.

Otto tunnusteli sivulta Minnan selkää, mutta siirtyi sitten hänen taaksensa. Minnaa jännitti. – Tiedän, että häpeät tilannetta, mutta se on aivan normaalia tuollaisten toimenpiteiden jälkeen ja osoittaa, että kiihottumisreaktiosi toimii, Otto sanoi. Siellä siis on läikkä, mutta miten suuri, Minna mietti jo osin helpottuneena. – Nyt pitäisi ottaa pois pikkuhoususi, käykö, että minä riisun ne vai haluatko laskeutua riisumaan ne, Otto kysyi. Minnaa jännitti nyt se, että pikkuhousutkin pitäisi riisua ja paljastaa tuolle miehelle kaikki pyhimmätkin paikat. – Ota vain, Minna vastasi tajuten vasta sitten, että mikä lääkäri se potilaan pikkupöksyjä riisuu. Otto oli kuitenkin jo tarttunut vyötärönauhasta ja veti hiljaa pikkuhousut polviin ja Minnan nostettuaan polvia Otto pujotti housut pois. Minnan olo oli nyt häpeällinen, mutta helpottunut, olihan hän juuri paljastanut kaikki ruumiinsa salaisuudet. – Nesteessäsi se ei näytä olevan verta tai epäpuhtauksia ja se on hyvä asia, Otto sanoi hipelöidessään pikkuhousuja, joita Minna ei päässyt näkemään. Häntä myös ärsytti taas, kuinka lääkäri katsoi hänen kostuneita pikkuhousujaan. Minnaa ärsytti suunnattomasti jo se, kuinka pikkuveli oli hipelöinyt vaatekaapilla Minnan puhtaita pikkuhousuja.

Minna kuvitteli, kuinka lääkäri saattaisi katsella hänen peppuaan ja kosteaa posliinipilluaan. Nyt kadutti sekin, kun oli mennyt täysin paljaaksi ajamaan. Otto kuitenkin keskeytti Minnan ajatukset. - Tiedustelin tässä vaiheessa tunnetko pystyväsi antamaan virtsa- ja ulostenäytteen tässä puolen tunnin sisällä, Otto sanoi. Minna mietti taas hetken kelaten ajatuksiaan. – Kyllä varmaankin, hän vastasi. – Hyvä, palataan asiaan myöhemmin, Otto sanoi. – Nyt pyytäisin sinua jälleen rentoutumaan, koska tutkin hieman sinun peräsuoltasi, Otto sanoi. – Lisäksi voit valmistautua hieman kivuliaampaan kokeeseen, hän jatkoi. Niin valmistautua miten? Jännittämällä mikä tuo kivulias koe olisi, Minna ajatteli.

- Peräaukkosi on ulkoisesti hyv.. siis terveen näköinen, Otto selitti. Hän oli levittänyt kädellään pakaroita päästäkseen näkemään kunnolla Minnan anuksen. – Pieni punoitus on normaalia, Otto jatkoi. Minna oli joskus kokeillut työntää ohutta tussikynää anukseensa. Hän oli tuntenut kuinka lihaksen aukeaminen tuntui vatsanpohjassa, mutta tunsi asian niin iljettäväksi, että oli heittänyt tussin saman tien huoneensa ikkunasta edes katsomatta siihen. Nyt hänen kiimansa oli hieman rauhoittunut ja nännitkin tuntuivat hieman vetäytyneen. – Joudun avaamaan lihastasi, jotta näen suoleen, Otto ilmoitti. Minnan nenään tuli kevyt ulosteen haju, tai se saattoi olla kuvitelmaakin, hän ajatteli. Samalla hän tunsi olonsa hieman nöyryytetyksi, mutta olihan tämä ”rutiinitoimenpide”, hän ajatteli.

Lääkärin sormi pyöri anuksen ympärillä. – Käytän tähän tällaista levitintä. Se saattaa vaikuttaa kauhealta, mutta on mukavampi kuin sormin tehtävä levitys, koska aukaisu tapahtuu hiljalleen, Otto selitti. Minnan ei tehnyt mielikään nähdä kyseistä laitetta. Kohta hän tunsi metallisen, mutta pehmeästi vuoratun levittimen kärjet lihaksensa lisällä. Otto alkoi hiljalleen levittää anusta ja Minnasta alkoi tuntua samalta kuin tussinkin kanssa. Hän ei osannut kuvitella kuinka ammollaan aukkonsa oli Oton alkaessa tutkimaan sitä. Kaikki oli sujunut kivuttomasti ja lähes huomaamattomasti. Otto tunnusteli sisäpintaa varovasti. – Kaikki kunnossa ja olit taas rennosti, oikein hyvä, Otto sanoi. Oton kehut nosti Minnan mielialaa. Otto poisti hitaasti levittimen mutta pyysi Minnaa pitämään asentonsa.

- Seuraavaksi annan sinulle molempiin käsiin tällaiset pehmeät pallot, Otto selitti ja asetti Minnan kämmenille keltaiset stressipallot. – Älä purista niitä kovaa, koska ne eivät palaudu muotoonsa, pidät niitä kevyesti nyrkeissäsi, Otto selitti. – Tämä on kivun ja hermoston johtamiskoe. Kohta tunnet jotain peräaukkosi lähellä ja miksi juuri siellä, niin on todettu että sillä alueella sijaitsee rentouttavia hermoja, jotka vaikuttavat mm. sulkijalihakseen ja koko peräsuoleen. Ja jos tunnet, että sinun täytyy puristaa kädet nyrkkiin, tee se, Otto neuvoi. Minna ei ymmärtänyt täysin, mutta piteli palloja nyrkeissään. Oli hiljaista, lääkäri vain rapisteli jotain. – Valmiina, Otto sanoi. Minna odotti jännittyneenä. Ja sitten se iski. Minna ulvahti, että kuului varmaan seuraavalle osastolle. Kädet puristuivat lujasti nyrkkiin ja ulvaisu muuttui hiljaisemmaksi voivotteluksi ja muutamaksi kyyneleeksi. Aiheuttaja oli polttava hetkinen tunne peräaukolla, osin sen sisällä ja välilihalla. Tuon tunteen aiheutti sula steariini, jota Otto oli hieman tipauttanut peräaukolle.

Otto pyysi Minnaa avaamaan vieläkin nyrkissä olleet kätensä ja katsoi palloja, jotka olivat puristuneet kasaan ja muuttuneet sinisiksi. – Hieman odotettua kovempi reaktio, mutta ei mitenkään suuresti poikkeavaa, Otto totesi. Hän myös kertoi Minnalle poltteen aiheutuneen steariinista. Hän poisti jähmettyneen steariinin pienellä lastalla ja pyysi Minnaa kääntymään selälleen. Otto asetti Minnan kantapäät tukiin, jotka olivat pöydän pinnan tasalla. Jalat jäi koukkuun ja auki avaten vaginan Otolle. Otto istui jakkaralle ja alkoi suorittaa toimenpidettä. Hän vielä kysyi oliko Minna edellisen kokeen jälkeen valmis. Minna nyökkäsi vaikka pisarat poskilla eivät olleet kuivaneetkaan. – Tämä on vain pelkkää tarkistelua, Otto sanoi.

Minnan pillu ei ollut mitenkään poikkeava. Niin paitsi, että oli neitsyt sellainen. Minnaa hieman jo ihmetytti että asiaa ei oltu tiedusteltu, mutta toisaalta kuuluisiko se tähän. Ja nyt Minnaa ei jännittänyt juuri ollenkaan, olihan jo kaikkea tapahtunut. – Punoitus näin ulkoisesti on normaalia ja johtuu hankauksesta vaatteeseen ja myös karvojen poistosta, Otto selosti. Otto kosketteli varovasti häpyhuulia paljailla sormillaan. Se laukaisi heti Minnan kiihottumisreaktion ja hän huomasi, kuinka nännit alkoivat taas elää. – Häpyhuulesi ovat OK, kuten myös klitoris, Otto selitti. Totta kai myös alapää alkoi jälleen kostumaan. – On aivan normaalia, että tämä saa sinut kiihottumaan, eikä sinun tarvitse estellä tunnettasi, Otto sanoi avaten vaginaa sormillaan ja katsoen vielä hiukan sisemmälle. Minnalla ei koskaan ollut näin voimakasta tunnetta masturboidessaan mikä nyt oli päällä. Lääkärin sormenpäät olivat kosteat, se hävetti, mutta Oton selitykset lievensi häpeää. Minna alkoi valmistua orgasmiinsa. Hän huohotti hiljaa, niin hiljaa, että juuri itse kuuli. Hänen olisi tehnyt mieli nostaa kädet pöydältä nänneilleen ja hieroa niitä, mutta ei tietenkään kehdannut.

Se tulisi nyt, voimakkaampana kuin koskaan, Minna tunsi. Hän luuli kätkeneensä orgasmin sisälleen, mutta… - Orgasmin saantiakaan ei kannata hävetä, se on ikään kuin luonnollisen koneiston viimeinen toiminto ja sinä et voi pysäyttää koneistoa kesken kaiken, Otto selitti kovin punastuneelle tytölle. – Lisäksi seksuaalinen toiminta ruumiissasi näyttää olevan vilkasta, joka on hyvä asia sekin, Otto lisäsi pesten jo käsiään. - Nyt voit nousta seisomaan tuohon lattialle, niin katsotaan pari asiaa vielä peililtä.

Minna seisoi keskellä huonetta kohti seinäpeiliä tuijottaen vartaloaan yhdessä Oton kanssa. Hän kosketteli Minnan lantiota ja vatsaa. Sitten hän siirtyi seisomaan Minnan taakse ja vei kätensä hänen häpykummulle. – Kuten huomaat punoitusta esiintyy häpykumpusi alapuoleisella puoliskolla, ja on siis täysin normaalia. Jos se häiritsee, voit kokeilla pitää löysempiä housuja ilman pikkuhousuja ja vähentää karvanpoistoa, Otto vielä totesi. Minna luuli jo tarkastuksen olevan ohi.

- Ja sitten on vielä jäljellä ne virtsa- ja ulostenäytteet, Otto sanoi. Minna ajatteli, että helppo homma, olihan hän molemmat joskus antanut. Ulostenäytteenkin sai purkittaa kotona ja pissanäyte näyte-WC:ssä. Hän alkoikin jo etsiä vaatteitaan. – Meillä on näiden näytteiden kanssa sellainen tyyli, että koska erilaisia huijauksia on tapahtunut, on näytteet annettava lääkärin, tässä tapauksessa minun valvonnassani. Mutta koska erillinen näyte-WC on remontissa ja en usko että sen enempää sinä kuin minäkään haluamme mennä tuonne yleiseen WC:hen voit antaa näytteet tässä huoneessa, Otto selitti edelleen alastomalle Minnalle. – Kuinka.. Minna kysyi hämmästyksissään. – Eiköhän ne onnistu jotenkin.., Otto sanoi.

Minnaa tilanne ei miellyttänyt. Ensin nännit, märät pikkuhousut ja orgasmi, sitten hän joutuisi vielä ulostamaan ja pissaamaan miehen nähden tavallisessa hoitotilassa. Kuinka häpeällistä. Otto ojensi pienen purkin virtsaamista varten Minnalle. Otto ehdotti, että Minna voisi laittaa toisen jalkansa matalan jakkaran päälle. Minna teki niin ja piti purkkia jalkovälissä Oton seuratessa tilannetta. Tilanteesta huolimatta ohut ja ”kiinteä” noro laskeutui häpyhuulien välistä purkkiin. Otto sanoi määrän riittävän. Hän ojensi paperia, johon Minna pyyhkäisi häpynsä. Otto vei asetti näytteen pöydälle ja asetti lattialle peltiastian johon Minna saattoi ulostaa. Hän kyykistyikin lattialle ja sai pinnistäen aikaiseksi pienen tarpeen. Minna pyyhki pyllynsä ja pesi kätensä. Tilaan levisi ulosteen haju.

- Valitettavaa, että tämä täytyy tehdä näin, Otto sanoi. Hän pyysi Minnaa pukeutumaan ja täyttämään kaavakkeen, sillä aikaa kun Otto pakkaisi näytteet. Minna nappasi heti pikkuhousunsa ja huomasi niiden olevan haaroista kauttaaltaan kostuneet. ”Voi luoja”, hän ajatteli laittaen ne nopeasti jalkaansa, kuten muutkin vaatteet. Hän täytti lomakkeen, jossa kysyttiin mm. seksikokemuksista. Lopuksi Otto toivotti hyvää päivänjatkoa, ja jäi odottamaan seuraavaa potilasta…

Palautetta saa lähettää ja erityisesti ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita!