Daneon

Asiat tuntuivat palautuvan nopeasti takaisin uomiinsa vierailuni jälkeen. Näin Marin pari kertaa tuon jälkeen yliopiston alueella ja tämä moikkasi usein hymyillen tietävästi ja kysyi joskus, josko Emilia tahtoisi jakaa minua vastakin. Se sai minut aina nolostumaan. Emiliallakin tuntui olevan jonkin sortin kiireitä ja jätti minua yhä enemmän rauhaan. Samalla hän tuntui hukkaavaan hetkittäisiä hyviä hetkiään ja äksyili useammin. En edelleenkään tiennyt, mitä Mari oli antanut maksuksi palveluistani (vaikka tuntuikin jotenkin rivolta ajatella asia noin), koska Emilia ei päästänyt minua edes huoneeseensa eikä puhunut koskaan omista asioistaan.

Tuohon kaikkeen oli kuitenkin tulossa muutos. Se kaikki taisi saada alkunsa tavallisen tuntuisesta lauantaiaamusta. Emilia oli unohtanut (luultavasti tahallaan) irrottaa käteni sängynpäädystä viimeöisin leikin jälkeen, joten olin nukkunut melko huonossa asennossa. Hän tuli aamulla päästämän minut irti ja lähti anteeksi pyytämättä pois. Venytellessäni kipeitä lihaksiani, kuulin hänen suunnanneen kulkunsa suihkuun. No, minunkin vuoroni tulisi siellä olla, joten nousin ylös ja siirryin keittiöön. Sivusilmällä huomasin, että Emilian huoneen ovi oli raollaan. Yleensä se oli aina lukossa. Enempiä ajattelematta kipitin avoimelle ovelle ja kurkistin sisään. Huone näytti tavallisemmalta kuin olin odottanut. Vain kaksi julistetta seinällä viittasivat Emilian mieltymyksiin… samoin kuin piirretty kuva alastomana poseeraavasta naisesta. Se oli oikein kauniisti tehty ja ihailin sitä hetken aikaa. Annoin katseeni sitten lipua sinne tänne huoneessa, mutta muuta mielenkiintoista ei näkynyt. Kirjahyllyllä oli pieni purkki, joka näytti jonkin sortin lääkepakkaukselta. Astuin huoneeseen ja käänsin purkkia sen verran, että näin etiketin. En ehtinyt lukea kuin lääkkeen nimen ’Cipramil’, ennen kuin Emilia kiskaisi oven auki ja katsoi minua vihaisesti vain pyyhe päällään. ”Piruako sä mun huoneessa teet?” hän kysyi vihaisesti.

Sopersin jotain anteeksipyytävää ja katsoin sillä aikaa häntä hieman tarkemmin. Kauniit sääret pilkottivat pitkän pyyhkeen alta, joka ei paljastanut muotoja niin paljoa kuin olisin halunnut. Emilia siirtyi hieman sivuun ja avasi oven selälleen. ”Nyt ulos, tai sinuun sattuu”, hän sanoi äänellä jolla olisi voinut pakastaa puolukoita. Kipitin nopeasti pois huoneesta ja Emilia uhkasi rangaista minua myöhemmin, ja paiskasi oven kiinni. Katsoin ovea hetken aikaa, mutta sen takaa alkoi kuulua musiikkia, joten minusta ei välitetty sillä kertaa enempää. En tuntenut hyllyllä olleen lääkkeen tarkoitusta, joten en ajatellut sitä sen enempää. Jotain unilääkettä tai päänsärkyyn varmaan.

Emilia tuli aikanaan ulos huoneestaan, mutta soi minulle vain jäätävän katseen eikä sanonut mitään. Kohautin vain olkiani ja annoin hänen olla. Koko lauantai meni rattoisasti. Emilia oli poissa koko päivän ja vielä yönkin, joten sain nukkua rauhassa, kerrankin. Herätessäni aurinko oli jo korkealla ja sekin päivä meni ilman, että Emiliasta kuului mitään. Tiinakin oli jossain muualla ja oli sanonut, että tulisi myöhään yöllä. Päivän alkaessa muuttua illaksi Emilia vihdoin tuli takaisin. Hän ei sanonut minulle mitään, vaan meni tuskin edes vilkaisematta minua huoneeseensa ja pysyi siellä jonkin aikaa, kunnes kutsui minut keittiöön. Tultuani paikalla katselin häntä ihmetellen syytä tähän. Hänen silmänsä näyttivät hieman punoittavan, mutta kun avasin suuni kysyäkseni tästä, hän löi minua poskelle. Isku oli kova, kovempi kuin luultavasti koskaan ennen ja se sai minut tasapainosta ja jouduin nojaamaan pöytään, etten olisi kaatunut. Emilia oli hetkessä takanani ja alkoi avata farkkujani takaapäin. ”Tämä siitä, että menit huoneeseeni ilman lupaa”; hän sanoi selvästi pakotetun tasaisesti ja riuhtaisi farkkuni nilkkoihin.

Hän laittoi kätensä selälleni ja painoi minut pöytää vasten. Käteni väännettiin väkisin selkäni taakse ja tutuksi tulleet käsiraudat naksahtivat ranteisiini. Siinähän viruin avuttomana peppu pystyssä, kun kuulin Emiliankin riisuvan housujaan. Tiesin jo mitä odottaa, ennen kuin taakse vilkaistessani näin saman kookkaan strapin, jonka kanssa olimme aiemminkin leikkineet jo monet kerrat. Jokin Emilian äänensävyssä sai minut kuitenkin hermostuneeksi ja koitin nousta seisomaan. Siitä ei ollut kuin se hyöty, että minut iskettiin kipeästi takaisin pöydälle.

Emilia sitoi strapin kiireesti paikoilleen ja asettui sitten taakseni. Kuului repeävän kankaan ääni kun hän repäisi pikkuhousuni rikki. Äännähdin pelästyneenä ja aloin hermostua oikein tosissani. Ei hän ennen näin rajusti ollut minua kohdellut. Kun hän asetti kookkaan dildon pillulleni, aloin rimpuilla hänen allaan ja pyysin häntä edes kostuttamaan minua ensin. Hän ei kuunnellut vaan Työnsi lanteensa omiani vasten. Liike ei ollut mitenkään erityisen raju, mutta se sai minut kiljaisemaan. Kookas dildo ei tuntunut hyvältä sisälläni, kun hän ei tehnyt elettäkään kiihottaakseen minua. Muutamat ensimmäiset työnnöt tuntuivat hyvin epämiellyttäviltä sisälläni, mutta aloin nopeasti tottua pilluni kostuessa. Emilia kuitenkin tuntui haluavan nähdä minun vinkuvan tällä kertaa tuskasta, joten hän alkoi samalla lyödä takapuoltani. Hän sai haluamansa kovien iskujen avulla. Pilluni ollessa siinä mallissa, että dildo liukui sisälläni vaivatta, Emilia siirtyi hieman eri asentoon.

Dildo sisälläni kääntyi hieman pahaan asentoon eikä tuntunut hyvältä nytkään. Tunsin kaksi sormea pepullani ja sitten saman tien työntymässä sisääni. Voihkin ja vikisin jo kovaan ääneen. Koitin taas päästä irti, mutta sain vain muutamia lujia lyöntejä ja tavallista kiivaamman työnnön. Hän sai sormensa kokonaan peppuuni ja veti ne saman tien pois, samoin kuin strapin, jonka hän asetti pepulleni. Tiesin jo, etten pääsisi tästä mihinkään, levitin vain hieman jalkojani ja koitin rentoutua. Peppuuni Emilia ei strapia iskenyt kovaa, vaan työnsi melko rauhallisesti. Saatuaan sen kokonaan sisääni, hän antoi minun jopa hetken levätä ja totutella, ennen kuin alkoi taas liikuttaa lanteitaan.

Vingahtelin hiljaa peppu täynnä strapia sen liikkeiden tuntuessa vähemmän huonoilta kuin äsken sen liikkeet pillussani. Emilia kuitenkin painoi jaloillaan omani lähes kiinni ja painoi pakaroitani dildoa vasten kiihdyttäen hieman vauhtiaan. Hän sai haluamansa melko nopeasti, kun jouduin vingahtamaan kivusta ja sitten kiljahtamaan. Lopulta en enää kestänyt, vaan joudun rukoilemaan armoa. Emilia heltyi hieman ja siirsi kätensä lanteilleni ja salli minun ottaa hieman leveämmän asennon, mutta vain vähän. Nyt hänen työntönsä eivät tuntuneet enää niin pahoilta, mutta hän varoi visusti, ettei minusta kyllä tuntuisi kovin hyvältäkään. Kun aloin huohottaa raskaammin ja kiemurrella rauhattomasti, hän vetäytyi äkisti kauemmas minusta, otti paidastani kiinni ja kiskaisi rajusti taaksepäin. Täysin yllättyneenä en voinut tehdä mitään, kun hän veti minut ohitseen pitäen jalkaansa edessäni. Kädet selän taakse sidottuna en voinut tarttua mistään ja kaaduin melko raskaasti takapuolelleni lattialle, josta Emilia työnsi minut selälleen. Hän asettui sanaakaan sanomatta jalkojeni väliin, asetti strapin pillulleni ja työnsi sen voimakkaasti sisääni.

Kiljahdin vaimeasti ja huohotin muutamia kertoja silmät suljettuina, kun Emilia työnsi muutaman rajun työnnön ja lopetti sitten. Avasin silmäni ja katsoin häntä silmiin. Emilia näytti kuitenkin saaneen jo tarpeekseen, koskapa veti dildon sisältäni ja konttasi viereeni. Hän veti farkkuni pääni peitoksi siksi aikaa, että riisui strapin ja laittoi housunsa takaisin jalkaan. ”Tuletko vielä lupaa kysymättä huoneeseeni?” hän kysyi housut päältäni vetäen. Saatoin vain pudistaa päätäni. Hän nyökkäsi, nousi ja poistui luotani. Hän palasi kuitenkin kohta, irrotti raudat enemmän tai vähemmän vahingossa rannetta raapaisten ja hävisi taas. Makasin hetken lattialla, mutta nousin sitten, keräsin vaatteeni ja menin huoneeseeni.

Makoilin pitkään sängylläni kattoon katsellen ajatellen omia ajatuksiani. En tiedä, kauanko siinä olin ollut, kun ovelle koputettiin. Nousin hämilläni istumaan. Kuka se nyt voisi olla? Emilia ei koputtaisi, ei ainakaan tähän asti ollut. Mumisin jotain oven suuntaan ja katsoin kun Emilia tuli sisään. Hän näytti hieman vaivaantuneelta eikä oikein tiennyt, minne olisi katsonut. ”Millainen olo..?” hän kysyi sitten hiljaa. ”Ei nyt paras mahdollinen”, sanoin katkeralla äänellä. Emilia nyökkäsi vain hieman ja veti syvään henkeä. ”Olen pahoillani”, hän sanoin hiljaa. ”Mitä?” kysyin, koska en ollut uskoa tuota hiljaista ääntä. ”Anteeksi tuo äskeinen… minulla ei ollut kovin hyvä olo… ja purin sen sinuun… olen pahoillani.” Katsoin häntä silmät suurina. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän oli pyytänyt anteeksi mitään. Emilia jäi seisomaan paikoilleen. ”Oliko sinulla muutakin?” kysyin aavistellen. ”No… jos voisin jotenkin korvata tuon…?”

Tulihan se sieltä. ”Voit itse asiassa”, sanoin hieman hymyillen. Ei se loppujen lopuksi nyt niin kamalalta enää muutenkaan tuntunut. Pyysin, että hän näyttäisi minulle huoneensa. Hän nyökkäsi ja lähti menemään ja kohta olinkin taas hänen huoneessaan. ”Mitä sillä cd:llä muuten oli. Siis sillä, jonka Mari sinulle antoi?” Se oli vaivannut minua jo pitkään. Emilia vilautti pienen hymyn ja avasi koneensa. ”Minä näytän”, hän sanoi kuvan auetessa. Hän näpytteli hetken hiirtään ja avasi sitten videotiedoston. Silmäni levisivät melkein ulos niille varatuista paikoista, kun huomasin katsovani itseäni riisuutumassa… ”Tuo on Marin huone…”, sanoin sitten hiljaa ja kohta Mari tulikin kuvaan. Sitä hän siis oli räpeltänyt koneellaan. Kirjahyllyllä oli ilmeisesti ollut kamera, jota en ollut huomannut. Katsoin Emiliaa ja kysyin, mitä hän aikoi videolla tehdä.

Vastaus oli hyvin ympäripyöreä eikä edes vastannut kysymykseen. Työnsin asian mielestäni muutenkin katsellessani Emiliaa. Nyt olisi tilaisuus, jos koskaan. ”Saanko minä nyt nähdä sinutkin alasti?” kysyin ja odotin kieltävää vastausta. Emilia yllätti minut täysin nyökkäämällä vain pienesti. ”Riisuhan itsesi samalla”, hän sanoi nousten. Minua ei tarvinnut kahdesti käskeä. Sydämeni hakkasi jo hullun lailla rinnassani. Sain itseni alastomaksi siihen mennessä, kun Emilia oli saanut vasta farkkunsa ja päällyspaitansa pois. Hengitykseni kävi huomattavasti raskaammaksi, kun Emilia otti t-paitansa helmoista kiinni ja nosti sen päänsä yli. Mustien liivien peittämät rinnat näyttivät juuri niin ihanilta, kuin olin kuvitellutkin. Emilia antoi minun katsoa itseään hetken ja avasi sitten liiviensä hakasen antaen niiden tippua lattialle. Silmäni saivat levätä kauniin pyöreissä rinnoissa, jotka olivat kookkaat, mutta kohtuuden rajoissa. En voinut hillitä itseäni, vaan nostin käteni ja kokeilin, miltä ne tuntuivat. Juuri niin pehmeiltä ja mukavilta kuin ne näyttivätkin. Sanoin sen hänellekin saaden hänetkin hymyilemään.

Sivelin varoen kookkaita rintoja samalla kun Emilia asteli hitaasti taakse päin ja istahti lopulta sängylleen. Seurasin perässä ja istuin hänen viereensä. Emilia nojasi taakse käsiinsä antaen minulle paremman alan leikkiä. Kumarruin hänen puoleensa ja aloin myös suudella ja nuolla niitä koko ajan niitä myös käsilläni hyväillen. Emilia oli sulkenut silmänsä ja taivuttanut päänsä taakse antaen minun tehdä mitä halusin. Emilian pehmeät rinnat tuntuivat mukavilta huuliani vasten, enkä meinannut millään malttaa jättää niitä rauhaan. Lopulta kuitenkin pakotin itseni rauhoittumaan sen verran, että pääsin laskeutumaan jonkin verran. Työnsin Emilian hellästi selälleen ja annoin kieleni leikkiä hoikalla vatsalla. Se kohoili kiihtyneen hengityksen tahdissa tasaisesti, mutta se ei juurikaan haitannut minua.

Sain Emilian huokaisemaan hiljaa ja tästä innostuneena iskin käteni pikkuhousujen saumaan ja aloin vetää niitä pois. Emilia nosti sen verran takapuoltaan, että sain hänet lopultakin riisutuksi. Hän oli ajellut itsensä posliiniksi, toisin kuin minä. Sivelin pehmeää lihaa jalkojen välissä hetken vain häntä ihaillen, ennen kuin painoin kasvoni hänen haarojaan vasten. Emilia kuului huokaavaan taas hiljaa kun aloin rauhallisesti nuolla häntä. Olin jo hiukan Marin kanssa saanut harjoittelua, joten saatoin tuottaa hänelle paremmin nautintoa. Muutaman innokkaan nuolaisin jälkeen Emilia alkoi liikehtiä rauhattomasti ja kiedoin käteni hänen reisiensä ympäri ja pidin hänet edes suurin piirtein paikoillaan. Kieleni alkoi hiljalleen täyttyä makeasta nesteestä, mutta se ei minua haitannut. Päinvastoin.

Nuolin häntä jo täysin estottomasti ja innoissani, kun vihdoin sain haluamani. Toin käteni avuksi päästen näin paremmin käsiksi (tai kieliksi) kiihottuneen klitan kanssa. Emilian tihenevä huohotus lupasi jo hyvää. Hetken kiemurtelun jälkeen pidin toisella kädellä hänen kaunista pilluaan avonaisena samalla kun asetin toisesta kädestä kaksi sormeani parempiin asemiin ja aloin työntää niitä häneen kieleni jatkaessa klitan hyväilyä. Toivoin vain Emiliasta tuntuvan hyvältä ja huokailusta ja voihkeesta päätellen en ollut ainakaan täysi tumpelo.
En saanut kuin sormeni häneen kokonaan, kun hän alkoi voihkia kovempaa. Lopetin heti. Tahdoin viivyttää häntä vielä hetken. Annoin hänelle hetken aikaa toipua. Kun kookkaan poven kohoilu näytti hieman rauhoittuneen, jatkoin taas. Työntelin sormiani rauhallisesti häneen ja nuoleskelin häntä rauhallisesti. Vedin huuliani hieman kauemmas jatkaen näin vain kielellä jonkin aikaa, kunnes Emilia ilmoitti, että tulisi nyt.

En käynyt vastustelemaan, joten painoin taas huulenikin häntä vasten ja koitin olla mahdollisimman hellä samalla kun työntelin sormiani häneen hieman kiivaammin, kuten hän oli minulle tehnyt. Emilia pyöritti päätään puolelta toiselle muutaman kerran vienon voihkeen säestyksellä, kunnes kiljaisi kimeästi ja painoi päätäni kaksin käsin itseään vasten. Vedin sormeni ulos hänestä ja nuolin ne puhtaaksi nauttien joka tipasta.

Kipusin hänen viereensä ja painoin huuleni Emilian omia vasten ja painoin koko vartaloni häntä vasten. Kiedoimme kätemme toistemme ympärille ja pysyimme siinä pitkän tovin. Sitten Emilia veti syvään henkeä ja kierähti ylitseni toiselle puolelleni. Hän kurotti yöpöytänsä laatikosta käsirautansa siirtäen muutamia tutuksi käyneitä apuvälineitä näkyville. ”Tiina ei tuu vielä pitkään aikaan. Katsotaas nyt, missä sun sietokyvyn rajat on”, hän sanoi hymyillen ja veti käteni sängyn päätyä vasten. Tunsin sydämeni äkisti kiihtyneen sykkeen melkein tukehduttavan minut jännityksen noustessa huippuunsa. Hieman epävarmana jatkosta aloin liikehdellä rauhattomasti, mutta sitten käsiraudat naksahtivat kiinni ja olin taas avuton. Hyllyllä näkyvä kameran silmä vahti meitä tarkasti ja tallensi jokaisen liikkeen muistiin.


Se oli siinä. Tämä sarja loppuu tähän siitä yksinkertaisesta syystä, että ideat ovat lopussa. Ja kyllähän tätä nyt jo on nähtykin. Eli jos jotain tänne enää kirjoittelen, niin ne luultavasti muista aiheita. Ehdotuksia otetaan vastaan. Jos vaikka sais jotain vielä kasaan…