Nenna

Istun työpöytäni ääressä ja katselen ulos. Väsymys saa minut huokaisemaan syvään ja katsahtamaan kelloon. Ilta- ja yöpäivystykset ovat pahimpia kaikista. Nämä pikkukylien terveyskeskukset ovat pirullisia paikkoja; jos lähdet päivystyshuoneeseen nukkumaan, saat juuri nukahdettuasi soiton, että potilas tulossa. Jos taas et kallistu sänkyyn, potilaita ei todennäköisesti näy koko yönä ja valvot aivan turhaan. Molempi pahempi.

Keskusradio soittaa suomi-iskelmää ja suljen silmäni nojautuen taaksepäin tuolillani. Potkaisen sandaalini pöydän alle ja vedän jalat alleni tuolille. Olen valvonut puolitoista vuorokautta putkeen eikä sinusta ole kuulunut sanaakaan. Viimeisestä tapaamisestamme karonkassa on kulunut jo kaksi viikkoa...kaksi kiduttavaa viikkoa. Välillemme syttyi kiivas sanasota, jonka päätteeksi pakkasin laukkuni ja lähdin hotellista ovet paukkuen kiukunkyyneleitä nieleksien. Poistin salaisen numerosi kännykästäni enkä näin ollen saa sinua kiinni ennen kuin itse tahdot ottaa yhteyttä. Tilanne raivostuttaa minua, impulsiivisena ihmisenä teen joskus päätöksiä, joita kadun katkerasti. Ylpeys on pahin seitsemästä kuolemansynnistä.

Havahdun mietteistäni koputukseen ovella. Nuutuneen näköinen hoitaja ilmoittaa, että vatsakipuinen potilas on tulossa päivystykseen. Appendisiitti-epäily, ajattelen ja valmistaudun jo kirjoittamaan lähetteen keskussairaalaan. Nousen seisomaan ja venyttelen, juon kupin vettä ja tarkistan poninhäntäni kunnon peilistä. Silmieni alla olevat varjot kertovat valvomisesta tarkemmin kuin tuhat sanaa. Päälläni olevat tummanvihreät leikkurivaatteet tekevät minusta tehokkaan mutta kalpean näköisen. Rusketusta tuskin huomaa.

Astun käytävään ja huudan "Nieminen" katsellen hoitajalta saamiani esitietoja. Omituista, ei kuumetta ja vatsakipu kestänyt vasta parisen tuntia. Vuonna -70 syntynyt mies, ei perussairauksia.. Kuulen askelten lähestyvän, ojennan käteni ja katsahdan ylös. "Nenna L..." lauseeni jää kesken ja tuijotan ällistyneenä - sinä! Mitä ihmettä?!

Työnnät minut edelläsi vastaanottohuoneeseen ja suljet oven takanasi. Olen raivoissani. Kuinka kehtaat tunkea tällä tavalla ilmoittamatta työpaikalleni?! Kaiken sen jälkeen, mitä viimeksi sanottiin ja jätettiin sanomatta!? Seison edessäsi ja alan matalalla äänellä kertoa sinulle muutamia faktoja, joiden vuoksi olisi hyvä jos sekunnin sadasosassa tekisit katoamistempun ja painuisit helvettiin elämästäni. Et sano mitään, tuijotat vain. Voimattomana tartun paidankaulukseesi ja yritän työntää sinua ovea kohti "Häivy!", sanon tukahtuneesti ja mieleni tekisi repiä silmät päästäsi. Tartut ranteisiini näppärästi ja lukitset ne otteeseesi. "Olet saatanan kaunis", sanot ja itsehillintäni pettää täysin. Rimpuilen otteessasi ja yritän purra käsiäsi. Otat ranteeni toisen kätesi sisään ja toisella vedät minut aivan kiinni itseesi. "Hysssssss", kuiskaat ja pidät minusta kiinni kunnes en enää jaksa rimpuilla. Olen väsymyksestä ja ikävästä turta. Hengitän kiivaasti ja puren huultani, etten itkisi. Kyynel valuu kuitenkin kuin varkain poskeltani kaulalle ja huuliltani karkaa pieni nyyhkäisy.

Huulesi pyydystävät kyynelvanan ja kielesi lipuu kaulalleni. En halua kiihottua, en tahdo. Näytän sinulle, että olet minulle aivan yhdentekevä, en välitä sinusta paskaakaan. Imaiset kaulan ja hartian yhtymiskohtaa voimakkaasti ja polveni ovat notkahtaa altani. Ihanaa... Puseroni kaula-aukko on niin väljä, että siirrät sen alemmas paljastaen toisen olkapääni, jota alat nuolla ja näykkiä saaden rinnanpääni kohoamaan taas kivikoviksi. En voi tälle mitään, olen taas kuin kypsää kauraa sinun niittää. Haluan... Vedät paitani housuistani ylös ja paljastat rintani - liivejä en ole laittanut ollenkaan. Rintani kohoilevat hengitykseni tahdissa ja nännit ovat kovat kuin pienet rusinat. Imet niitä juuri niin kuin tiedät minun haluavan ja riuhdon jo farkkujasi auki...

Työnnät minut selälleni työpöydälle, kaksi kansiota tipahtaa lattialle ja paperit leviävät pitkin pöydänalustaa. Kynäteline kaatuu mutta ei haittaa. Sinä nuolet vatsaani pitkin vedoin saaden minut vaikertamaan hiljaa...Malttamattomasti vedät vihreät seksipöksyni alas :), tartut polvitaipeisiini, nostat jalkani ylös ja painat julkean suusi jalkoväliini. Ahmit minua pikkuhousujeni läpi...aaaaaahh...Jännittyneellä kielellä kaivaudut pikkareitteni sivulta niiden sisään ja löydät sileän pilluni, joka on jo kostunut. Työnnät kielesi sisääni ja uskomaton tunne valtaa minut; kiukku, suuttumus, väsymys, kiihottuneisuus, kiima - ne kaikki yhdessä saavat lantioni pyörimään kasvojasi vasten ja sinä murahtelet tyytyväisenä levittäen jalkojani vielä leveämmälle. Nuolet peppureikääni, pilluani, imet reisiini pieniä sinelmiä ja painat taas suusi vasten märkää pilluani. Välillä katsot kuinka nautin ja näen, miten sänkesi kiiltelee mehuistani. Nouset suutelemaan minua ja revit poninhäntäni auki levittäen hiukset pitkin pöytää. "Kaunis, kiimainen pikkulekuri", kuiskaat ja jatkat suutelemistani toisen kätesi kaivautuessa pikkareitteni alle hyväilemään pilluani. Alan täristä orgasmin kourissa ja suutelet minua koko ajan...nytkähtelen käsissäsi tahdottomasti ja koskettelet klitoristani varovasti orgasmin jälkeen saaden minut hätkähtämään joka kerta...vielä, vielä, vielä... Sinäkin ääntelet ja voihkit kuin olisit itsekin saanut. Farkkujesi etumus pullottaa, olet räjähtämäisilläsi. Haluan koskea... tahdon...

Nostat minut pöydältä seisomaan, laitat paitani housuun, oiot valkoista takkiani ja suutelet minua otsalle. "Hyvää työyötä, rouva Tohtori", sanot ja lähdet. Ovella käännyt, katsot minua ja silmäsi kertovat kaiken. Alan kysyä jotain, mutta painat sormen huulillesi merkiksi. Ei turhia sanoja. Tuijotan sulkeutunutta ovea ajatusten kimpoillessa päässäni ja huokaan.

Ulkona on alkanut taas sataa.