ssarasto

Olen Nelli, ekan vuosikurssin opiskelija kauppakorkeesta ja Helsinki-Vantaan lentokentällä lähdössä kahden viikon lomamatkalle Floridaan. Näin talvella kaipaan lämmintä ja opiskelukin etenee mukavasti, joten on välillä hyvä pitää taukoa. Opiskelukaverini Miia sai houkuteltua minut mukaansa, oli nimittäin saanut jostain kahdet ilmaiset lentoliput. Meillä on tarkoitus oleskella Miamissa ja tutustua osavaltion nähtävyyksiin. Itse en ole koskaan ollut Jenkeissä, mutta Miia tuntee sieltä jonkun naisen, joka on luvannut näyttää meille paikkoja.

Miia on huitsin kiva tyttö, lyhyt vaalea tukka ja lävistyksiä korvissa, navassa ja kielessä ja sexy tatuointi alaselässä, joka näkyy matalavyötäröisten farkkujen päällä siellä, missä stringit päättyvät. Ehkä vähän rohkea matkaseuraksi, mutta taisi olla niin, että Miia sai lähtöluvan vanhemmiltaan nähtyään mut. Mähän olen kiltti perhetyttö, jolla ei tatuointeja ole, pituutta sellaiset 165 cm ja oon aika hoikka. Mulla on oikeesti punainen tukka, pitkä ja suora sellainen, jonka olen värjännyt tummanpunaiseksi. Oon vähän sen heikoinlenkkikirsisalon näköinen. Mä laitoin päälle farkkuhameen, ihonväriset stayupit ja t-paidan. Mullakin on stringit, sellaiset vielä, joissa on hopeoitu sydän takana.

Kone nousi, ja jäimme odottelemaan päivällistä. Nautimme Finnairin tarjoamasta ranskalaisesta punaviinistä. Miia kysäisi: ”Minkätakia sulla meni bänks poikakaverisi kanssa”. Oli tiedossa, että olin eronnut suhteestani syksyllä. Vastasin: ” Mä kaipaan aiempaa jämäkämpää ja vauhdikkaampaa suhdetta. No more nerds for me”.

Miia: ”Mitä sä sillä jämäkkyydellä tarkoitat.

- ”Nooo... sellaista vähän vahvempaa otetta omasta elämästään ja musta...” Punastuin.

Miia: ”Eli siis enemmän kontrollia susta. Onks sulla tatskoja tai läväreitä?”

– ”Ei”, vastasin. ”No haluaisit sä”, Miia jatkoi.

– ”Ee-nn, tai oikeastaan voisin mä yhden kauniin ottaa - johonkin missä se ei näy”. Sillain, et se ei haittaa myöhemmin töissä. Saakohan firmoissa ees pitää korviksia kummempia lävistyksiä tai näkyviä tatskoja. Esimerkiks vois ottaa pienen perhosen yläselkään tai napakorun tai pari pientä lisäkorua korviin. Mistä sä oot tuon tatskan selkään ottanut ja mitä toi B27 tarkoittaa?”

”Otin sen viime kesänä Jenkeissä. Siellä, missä läväritkin. Serkkuni Mariakin otti silloin samanlaiset ja on myös tykännyt niistä. 27 on mun onnenluku, B olkoon vaikka bitch”, Miia naurahti.

”Mut miksi sä otit noin suuren tatskan ja noin monta lävistystä korviin”, kysyin.

Miia: ”Mä tunnen itseni paljon itsenäisemmäksi ja oloni upeemmaksi näin. Se oli huitsin vapauttava kokemus, jota voin suositella sullekin. Sitä paitsi nää on kauniita ja on mulla muutama lisääkin osoittaen vaatteittensa alle paljastaen upean napakorunsa. ”Vauuu.”, huudahdin.

Sanoin Miialle, että jokainenhan päättää itse kehostaan, mutta Miia hymyili vain arvoituksellisesti vastaukseksi.

Siinä aterian lomassa kysyin Miialta: ”Kerro vielä siitä majoituksesta Miamissa, sun tuttavallasihan oli joku jännä jekku, jolla hän meidät aikoi vastaanottaa maahan”.

Miia: ”Joo, se Erin, jonka kanssa sähköpostailtiin, antoi mulle tarkat ohjeet tulopäivänä. Erin asuu mansionissa kaupungin ulkopuolella, jossa majoitumme, hänen sukunsa on Nigeriasta lähtöisin ja heillä on meille tuntemattomia tapoja, joihin halusi meidät tutustuttaa. Meidät noudetaan lentokentältä limousiinilla ja viedään Erinin kartanolle. Ohjeena on, että vaihdamme autossa vaatteet heidän tapakulttuurinsa mukaisiin. Vaan ei syytä huoleen, tunnen Erinin hyvin ja paikallisia tapoja on aina syytä kunnioittaa.”

Jäin mielenkiinnolla odottamaan, mitä olisi tulossa, itse asiassa afrikkalainen kulttuuri kiinnosti minua alkukantaisuudellaan, ja olin joskus nähnyt seksuaalisia unia heimoista, joiden vangiksi olin joutunut.

Laskeuduimme Miamin kentälle, saimme maahantulomuodollisuuksien jälkeen matkatavaramme, näimme nimen Miia B27 tummaihoisella miehellä kädessään olevassa kyltissä ja siirryimme hänen perässään ulos. Kuuma Floridan lämpö hiveli ihoa. Tulimme valkoisen limousiinin luo, jossa oli tummennetut lasit. Olo oli yllättävänkin pirteä, olimmehan nukkuneet suuren osan lentomatkasta. Menimme tilavan auton takaosaan ja matkatavaramme, myös käsilaukkumme siirrettiin takaboksiin. ”Your costume, please”, tämä mies tummissa aurinkolaseissaan ojensi meille kassin ja pyysi meitä aluksi riisuutumaan.

Auton vielä paikallaan ollessa aloitin riisuutumisen Miian perässä. Tuntui hyvältä päästä kengistä ja stayupeista. Pian olin vain rintsikat ja tangat päällä. Peppuni tuntui tahmautuvan auton viileään valkoiseen nahkaistuimeen. Miia oli jo pidemmällä ja päässyt jo mustista rintsikoistaan ja riisuutui jo stringeistään. ”Kaikki pois vaan”, Miia huudahti ja minä rohkeasti seurasin perässä. Huomasin Miian nännikorut ja havahduin niiden eroottisuuteen. Kysyin vielä, että oletko ihan varma tästä jutusta ja Miia vastasi, että totta kai. Laitoimme kaikki vaatteemme meille annettuun kassiin ja ojensimme miehelle. Häpeillen peitin kädelläni rintani ja laitoin jalkani ristiin. Vaaleanpunainen vähäinen karvoitukseni näkyi kalpeiden jalkojeni välissä.

Avasimme kassin ja sieltä paljastui kaksi nahkaista päähinettä. Mies laittoi nopeasti tiukan päähineen päähäni, lukitsi sen takaa kaulani ympäriltä ja samalla menetin näkö- ja puheyhteyden. Tunnustelin levottomana käsilläni ympärilleni ja käteni osui Miian päässä jo olevaan samanlaisen päähineesen. Tartuin ovenkahvaan ja yritin avata sen, mutta ovi oli lukossa ja pysyi. Saman tien auto käynnistyi ja lähti liikkeelle. Painauduin Miiaa vasten ja huusin, kuuleeko hän minua, mutta päähine ja autossa soiva musiikki peittivät äänet. Miia silitti kättäni rauhoittaakseen minua, tarttui käteeni ja istuimme sen jälkeen rauhallisesti vierekkäin. Oliko tämä muka joku afrikkalainen tapa ja mihin olimme todella menossa?

----
Kannattaako tätä jatkaa?