ssarasto

Olen Miia 20v. Olin perheeni kanssa kesällä 2003 lomalla Yhdysvalloissa, jota kiertelimme autolla kolmen viikon ajan. Serkkuni Maria, 18v, oli mukana ja faija ja mutsi ajoivat vuorotellen Cadillacia, jonka vuokrasimme Atlantan lentoasemalta. Muutaman hotelliyön Atlantassa jälkeen yövyimme pienellä paikkakunnalla motellissa jossakin Floridan rajamailla. Seuraavana aamuna lähdimme ajamaan kohti etelää ja Miamia. Päivälämpötila oli jotain 100 F, joka lienee n. 40 astetta Celciusta. Ajaessamme pikkutietä kohti etelää, pysähdyimme suoalueen reunalla olevalle levähdyspaikalle, mikä osoittautui suureksi virheeksi.

Musta jenkkipaku oli seurannut meitä ja pysähtyi peräämme. Noustuamme autosta kolme mustaa aseistettua miestä susikoiran kanssa tuli luoksemme kertoen olevansa huumevirastosta ”drug authority” ja pidättävänsä meidät epäiltynä huumeiden kauppaamisesta. Meille luettiin oikeudet, kiinnitettiin käsiraudat ja komennettiin nopeasti ikkunattoman pakun takaosaan, johon toinen miehistä koirineen tuli mukaan. Faija yritti selittää, että olemme Suomesta ja nuhteettomia ihmisiä. Vähäpuheinen kaveri totesi kylmästi, että asiat selviävät, kun päästään asemalle. Äänestä päätellen kolmas mies starttasi automme, jossa kaikki matkatavaramme olivat.

Olimme Marian ja äitini kanssa paniikissa. Minä ja Maria, jotka olemme vaaleita, hoikkia ja pitkätukkaisia, tunsimme olomme erittäin epämukavaksi minihameessa ja topissa kädet puristavissa käsiraudoissa vieraassa maassa ja autossa aiheetta pidätettynä. Vanhempani eivät varmasti ole huumekauppiaita vaan rehellinen opettajapariskunta Etelä-Suomesta. Nämä miehet eivät varmasti ole viranomaisia, arvailimme, vaikka niin toivoimmekin. Päätimme pysyä vahvoina. Autossa oli tuskaisen kuuma, sillä ilmastointi ei ulottunut tänne asti autoa.

Automatka kesti noin tunnin. Ovi avattiin ja meidät käskettiin ulos. Olimme ikkunattomassa tehdashallissa, jossa tuoksui autokorjaamolta. Epäilyksemme oli aiheellinen. Meidät oli kidnapattu. Seisoimme rinnakkain hallissa, jonne meitä saapui puhuttelemaan tummaan nahkaan ja pitkiin nahkasaappaisiin pukeutunut keski-ikäinen tummaihoinen nainen. Hänen hyvin ymmärretty vaatimuksensa oli, että he haluavat Marian lainaksi johonkin seuraavan päivän iltana tapahtuvaan rituaaliin, jonka he toimittavat asiakkailleen. Me muut joutuisimme katsomaan tilaisuutta. Mariaa ei vahingoitettaisi pysyvästi (no permanent harms). Vaativat täydellistä tottelevaisuutta.

Nämä olivat ehtona vapauttamisellemme ja automme ja tavaroittemme palauttamiselle. Keskustelimme asiasta ja mutsi ehdotti menevänsä Marian puolesta tilaisuuteen. Pidimme Marian kanssa kiinni toisistamme Marian itkiessä hiljaa. Äitini ei kelvannut vaihtoehdoksi, mutta nainen ehdotti, että minä voisin mennä Marian tueksi, jos se tuntuisi helpommalta. Keskustelimme keskenämme ja se näytti paremmalta vaihtoehdolta. Meidät vapautettiin käsiraudoista, syötettiin ja juotettiin hyvin, pääsimme vessaan ja sen jälkeen erotettiin vanhemmista, joita halasimme.

Mies ja nainen ohjasivat meidät metalliovesta pitkään huonosti valaistuun käytävään, jonka yhdestä sivuovesta siirryimme pukuhuonetta muistuttavaan tilaan. Meidät pyydettiin riisuutumaan. Yritin vastustella kysymällä, että minähän olen vain hänen tukenaan, mutta mies vain murahti. Nolona olimme kohta ilkosillamme riisuttuamme lopuksi tangat. Myös kellot ja korut korvakoruja myöten pyydettiin irrottamaan. Mihin olimme menossa ja mitä meille tehtäisiin, avoimet kysymykset pyörivät päässämme.

Nainen avasi kohtaloamme kertomalla, että tilaisuuden järjestää salaseura, jonka tarkoituksena on kerran vuodessa muistuttaa mustaihoisten kohtaamasta orjuudesta ja rotuvainoista järjestämällä aiheeseen liittyvän esityksen, jossa häpäisyn kohteena olisivat valkoihoiset. Olimme sen esityksen näyttelijöitä saamatta tutustua etukäteen rooleihimme. Tämä päivä käytettäisiin meidän valmistelemiseksi tilaisuuteen. Arvelimme olevamme joitakin avustavia henkilöitä monien muiden joukossa. Täällä ei kuitenkaan näkynyt ketään muita.



Meidät johdettiin käytävään. Maria kulki edessäni peppu tahattomasti heiluen ja paljastaen hävyn, mikä selvästi kiinnitti sivulla kulkevan miehen huomion. Ajattelin vain, että itse olen täysin samanlainen näky. Mike Tysonin näköinen mustaihoinen mies kosketti peppuani ja vedin itseni kauemmaksi. Saavuimme huoneeseen, jossa kokovartalopeilistä näimme oman avuttomuutemme, alastomana, sukupuolielimet tyrkyllä seisoimme siinä vierekkäin. Yritimme käsillä piilottaa rintoja ja jalkoväliä, mutta meitä käskettiin pitämään kätemme sivulla ja heti kohta istumaan gynekologin tuolin tapaiseen laitteeseen. Suuni ympärille tuotiin nukutussaleista tutun näköinen maski ja sen jälkeen maailma pimeni.

Heräsin sängyssä ja availin silmiäni. Muistin missä olin. Olo oli hyvä, oikeastaan erinomainen, olinkohan saanut ilokaasua tai rauhoittavia. Nousin varovasti ylös. Samalla tummaihoinen nainen tuli luokseni ohjaten minut välittömästi peilin luo näkemään totuuden. Kehoni oli silmäripsiä lukuun ottamatta täysin karvaton päästä varpaisiin, pääni oli täysin sileä, missä oli upea tukkani? Myös vaalea häpykarvoitus oli poissa ja pilluni ulkonevat häpyhuulet työntyivät esiin paljastaen hopean värisen renkaan, joka oli lävistänyt pullean klitorikseni. Myös nänneissäni ja navassani oli samanlaiset renkaat. Toisessa korvassani oli ainakin kuusi pientä rengasta ja toisessakin muutama. Minä, porvariperheen kotonakin konservatiivisesti pukeutuva perhetyttö, näytin kuin miltäkin punkkarilta. Onneksi on peruukkeja ja lävistyksetkin voidaan poistaa. Koko ihoni oli valeltu jollakin aromaattisella voiteella, joka tuoksui trooppisille kukille. Lävistyksen aiheuttamia kipuja ei tuntunut juuri missään. Maria tuotiin paikalle. Hän oli kuin peilikuvani. Voitelu korosti Marian melko isoa pillua, häpyhuulet olivat kai turvoksissa. En kiroile usein, mutta nyt pääsi ”voi vittu” suustani.

Seuraavaksi meidät vietiin huoneeseen, jossa ymmärsimme alkavamme harjoitella seuraavan päivän illalla tapahtuvaa näytelmää. Salvador Dalin näköinen mies, joka ilmeisesti oli näytelmän ohjaaja kertoi, että aluksi tyttöjen on tutustuttava toisiinsa läpikotaisin. Tämä tarkoitti sitä, että meidän oli aluksi opeteltava suutelemaan toisiamme ja sen jälkeen 69-asennossa nuoltava toisemme orgasmiin. Uskomattoman ällöä! En ollut koskaan kokeillut lesboleikkejä eikä serkkunikaan. Sinänsä serkkuni on kaunis, ja kaljuna ja lävistettynä jopa eroottinenkin, mutta aika oudolta touhu kuulostaa.

Harjoittelimme suutelemista, erilaisia suudelmia, kielellä, sylikkäin. Tuntui ihan hyvältä ja Mariakin oli täysillä mukana, ehkä liiankin täysillä. Maria kuiskasi peläten kiihottuvansa tässä. Sitten koitti nuolemisen vuoro orgasmi tavoitteena. Kävimme divaanille päällekkäin, minä alla ja serkkuni päällä. Meitä opastettiin oikeanlaisiin liikkeisiin ja ilmeisiin. Kiihottuminen teki tepposet. Kasvissyöjäserkkuni pillu maistui ihan hyvälle, miedosti suolaiselle, ja hampaisiin osuva rengas korosti nuoren naisen seksuaalisuutta.

Pidin kiinni serkkuni hoikista reisistä ja levitin niitä. Kuvittelin häpeissäni, että kerran elämässä tätäkin. Hävetti, mutta samalla myös kiihotti jo etukäteen tieto siitä, että huomenna ehkä joutuisimme tekemään tämän yleisön ja vanhempieni edessä. Marian kieli teki töitä omassa pillussani, jonka tunsin kostuvan. Nauttikohan Maria oikeasti tästä, hän leikki hampaillaan pilluni renkaalla. Kieleni tunki syvemmälle Mariaan ja hetken päästä tulimme voihkien molemmat. Lopuksi meidät käskettiin nuolemaan ja nielemään pillut puhtaaksi, jonka myös teimme. Katsoin Mariaa silmiin ja hän minuun. Häpeän tunne oli valtava ymmärtäessäni, mitä olimme tehneet. Ohjaaja huomasi sen ja pakotti meidät vielä painautumaan seisaallamme toisiamme vasten ja suutelemaan kiihkeästi. Pillun maku suussa pääsimme tämän jälkeen pissalle ja levähtämään huoneeseemme…