Nokialaiseni lurittelee ilmoille sulosävelensä.
”Pitäisi varmaan vaihtaa soittoääntä”, yksinäinen ajatus eksyy maanantai-illan tylsistyttämään mieleeni.
Koppaan kapulan käteeni.
”Puhelu”, tavoittettavuuden orjana painan viheriäistä vastauspainiketta.
”Haloo”, vastaan vittuillen perussuomalaiselle tarpeelle korostaa itseään lausumalla oma nimensä puhelimeen.
”Nyt kannattaa kuunnella! Eikä edes maksa sulle mitään!”
”Joo, kuka siellä oikein on? Pere?”
”Kuule, ei sillä ole mitään väliä kuka täällä on, kuuntele vaan!” vastaa etäisesti tutulta kuulostava ääni.
”Onkse päällä?” kuuluu taustalta naisen ääni.
Mielenkiintoni herää. ”Kuka siellä on ja miksi ihmeessä minun pitäisi kuunnella?” Sanani kaikuvat kuuroille korville.
Teen työtä käskettyä ja kuuntelen. Ei kuulu mitään.
Tai kuuluu sittenkin. Litinään.
”Ei hitto! Hei, tule kuuntelemaan, mitä ihmettä tämä on?” huikkaan kauniille avovaimolleni. Avovaimo hylkää vastahakoisesti naistenjulkaisunsa ja ottaa kännykkäni.
Nymfomaanini silmiin syttyy himo viiden sekunnin kuuntelun jälkeen.
”No, mikä siellä nyt noin himottaa?” kysyn saaden vastaukseksi mulkaisun ja ennemminkin kobralle sopivaa sihinää.
”Hei, sano nyt!”
”Ole hiljaa!”
”No ei kun sanot, tai annat sen kapulan takaisin!”
”Ne suutelee!” Kuiskaten.
”Ai kuka?” Tavallisella äänellä
”Täällä puhelimessa!” Kuiskaten, mulkoillen. Minunkin mielenkiintoni herää.
”Anna minunkin kuunnella!”
Mulkaisu.
”Laita se kaiutin päälle, niin kuullaan molemmat!”
”Mikä kaiutin, en mä osaa!” Viittoilen antamaan puhelimen ja hetkessä on sisäänrakennettu kaiutin kytketty käyttöön.
Kaiuttimesta kuuluu edelleen litinää.
”Onko tuo litinä muka suutelemista?”
”Shhhhhh! Kuuntele tarkkaan, on se!”
Kuuntelen. Ei kuulosta suutelemiselta vaan litinältä.
Hetken kuluttua alan kyllästyä litinään.
Sitten.
Kaiuttimesta kuuluu ääni, jonka tunnistan vetoketjuksi.
”Joo, kaiva se esiin!” miehen ääni kannustaa ilmeisesti vetoketjun avannutta. Säväys kulkee läpi selkärankani.
”Venaa vähän, nää sun farkut on tiukat!” Puhelimesta kuuluu ähinää, kun farkkuja vedetään alas.
”Kylläpä se pullottaa!” jatkaa naisen ääni.
”Ota se esille!” kehottaa miehen ääni toiseen kertaan.
”Hah, eihän tätä tarvi imeä, tää on valmis!” toteaa naisen ääni. Kaluni alkaa jäykistyä. Nymfomaanini vie kätensä haaroihinsa vilkaisten minua paljonpuhuvasti.
”Kulta, ime nyt vaan, sä osaat niin hyvin!” pyytää miehen ääni. Lisää litinää. Avokkini pyörittelee silmiään. Kaluni alkaa pyrkiä ulos farkuista.
Puhelimesta kuuluu rytmikästä imemisen ääntä, säestettynä miehen ähinällä.
”Talk about puhelinseksi!” kuiskaan avokilleni hymyillen.
”Joo kulta, ime sitä, toi tuntuu tosi hyvältä!” kannustaa kuunnelman miespääosa vastanäyttelijäänsä.
”Haluutsä, että otan syvälle?” Naispääosa taitaa keskittyä imemisen sijaan puherooleihin.
”Joo, sä tiedät, että mä haluan!” Miespääosa on ilmeisesti hankkinut näyttelykokemuksensa saksalaisista opetuselokuvista.
Lisää imemisen ääniä, nyt hieman toisessa sävyssä.
Avokkini riisuu pyjamansa housut paljastaen tummanpunaiseksi turvonneen häpynsä.
”Laita se kovemmalle!” Kultani puoliksi kuiskaa, puoliksi muodostaa sanat täyteläisillä huulillaan. Teen työtä käskettyä.
Avokkini istuu nojatuoliimme ja nostaa toisen jalkansa käsinojalle. Sormet tanssivat avoimella hävyllä. Toisen käden etusormi eksyy suulle. Etusormi liikkuu täyteläisten huulten välissä puhelimesta kuuluvan imemisen tahdissa.
Hieraisen kädelläni farkkujeni pullistunutta etumusta. Nymfoni nyökkää rohkaisevasti.
Imeminen loppuu puhelimessa.
”Sun vuoro kulta!”
”Oota, mä otan tän tähän viereen!” Ääni voimistuu aavistuksen.
Puhelimesta alkaa kuulua litinää ja naisen huokailua.
”Nyt se nuolee!” kuiskaa kultani paksulla äänellä. Katson hänen sormiensa tanssia turvonneilla häpyhuulilla. Armaani katsoo minua silmiin ja upottaa kaksi sormea sisälleen. Huokaisen.
”Sinä kyllä tiedät, mitä minä haluan!” Armaani vastaa pumppaamalla sormia sisällään ja huokaisemalla hiljaa.
Litinä ja huokailu jatkuu puhelimessa.
”Ota ne pois!” Avokkini nyökkää farkkujani kohti. Avaan napin kiusoitellen. Toisenkin. Riisun farkkuni.
Avokkini silmät pullistuvat ja sormet kiihdyttävät vauhtiaan, kun vapautan seisovan kymmentuumaiseni bokserieni vankilasta.
”Nussi mua kulta!” pyytää naisen ääni puhelimessa.
”Anna mulle sun kyrpää!” se jatkaa.
”Joo, käy kontillesi, mä haluan naida sua takaa päin!” vastaa mies.
”Laita se kännykkä kohdalle, että nekin kuulee!” kuiskaa nainen. ”Ajattele, ne kuuntelee!”
Vien käteni kovalle elimelleni ja alan runkkailla hiljalleen.
Kännykästä kuuluu rytmikästä ähinää.
Avokkini katselee käteni edestakaista liikettä lihallani silmät kiiluen. Sormet eivät enää leikittele, vaan hierovat klittaa ja välilihaa. Nyt on tosi kyseessä.
Annan mennä. Runkkaan kaluani kahdenkymmenen vuoden kokemuksella katsellen naiseni turvonnutta häpyä ja oman onnen jahtia, kuunnellen puhelimitse toisen pariskunnan naimista.
”Joo, hiero sitä klittaa kulta!” huokaisee nainen puhelimessa. Nymfoni kiihdyttää tahtia kuin kehotus olisi hänelle tarkoitettu. Tiedä vaikka olisi.
Annan palaa. Käteni hieroo esille elämän spermasuihkun samalla kun nainen kännykässä karjuu ilmoille nautintoaan. Jatkan runkkaamista viimeiseen asti maksimoidakseni nautintoni.
Nymfoni hymyilee irstaasti nähdessään spermani tahraavan olohuoneemme maton.
”Anna mennä kulta!” käskee nainen kännykässä. ”Käytä mua!”
Armaani kuuntelee naisen kannustusta keskittyneesti silmät suljettuina. Toinen käsi runnoo klittaa, toisen käden etu- ja keskisormi ovat uponneet peppureikään.
”Jooooo!” huutaa mies kännykässä.
Naiseni inisee omaa orgasmiaan. Käsi kiihdyttää liikettään viimeistelyyn.
Istun sohvalle katselemaan reporankaa naistani. Että hän osaa olla kaunis. Nautinto kaunistaa.
Kännykästä kuuluu hiljaista supinaa.
”No mitäs sanot, kannattiko kuunnella?” kysyy miehen ääni.
”Sano sinä kultaseni!” kehotan avokkiani.
”Huh, ai mitä? Joo, kannatti!” vastaa pikku nymfoni. ”Keitä te oikein olette?”
”Ai, siellä olikin enemmänkin yleisöä. Luuletko, että me se teille kerrotaan?” vastaa miehen ääni ja sulkee puhelun.
Naiseni tulee viereeni.
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.