Nomad

Snorkkeli, paineilmapullo ja keltainen pyyhe

Mariel ja Jyri ovat lähteneet huvilasta ja Angelika on yksin sisällä omine ajatuksineen. Hän pohtii jotain kaukaisuudessa ollutta tapaamista, mailien vaihtoa ja tilannetta, joka on tuonut kaiken yltäkylläisyyden kautta hänet tänne. Mielessä vilistävät ajatukset sellaisella vauhdilla, ettei aina edellistä ehdi käsitellä kun jo toinen työntää päälle. Eroottiset kuvat välähtävät silmien verkkokalvoilla ja ajatuksen juoksu on koko ajan sekavampaa ja sekavampaa.

Angelika ravistelee itsensä tähän hetkeen ja pukee suoraan paljaalle iholle mukavan ja väljän kesämekon. Käteensä hän ottaa avonaiset sandaalit ja tassuttelee paljain jaloin päärakennukselle päin katsomaan, josko saisi jotain syötävää, koska aamiainen oli ollut poreammeessa nautittuna niukka ja vaatimaton, eikä ollenkaan sellainen mihin Angelika oli normaalisti tottunut.

Päärakennukselle päästyään hän totesi mielessään, ettei näköjään ollut laisinkaan myöhässä vaan aika monta muttakin ihmistä oli vasta kuoriutunut kolostaan ja he nauttivat suureen saliin katetun brunssin antimista. Yhtään puhetuttua ei näkynyt ja Angelika istui tyhjään pöytään täytettyään tarjottimensa. Teetä, tuoremehua, puuroa, pari voileipää, vihanneksia, viinirypäleitä, omenaviipaleita ja tietenkin kesän parasta herkkua mansikoita. Vielä vilkaisu pitkin salia ja Angelika huomaa sivupöydällä tuoreelta näyttävän lehtipinon, josta hän käy poimimassa aamiaisen tärkeimmän osan, tuoreen sanomalehden.

Angelika tyhjensi tarjottimensa viimeistä murua myöten ja käveli hakemaan vielä toisen mukillisen teetä. Lehden luku oli vielä hiukan kesken kun hänen ajatuksensa katkaisi pöydän vieressä seisova mies, jonka Angelika oli nähnyt edellisenä iltana istumassa pienessä pöydässä. Mies puhuttelee Angelikaa nimeltä ja kysyy kohteliaasti, josko saisi istua hänen seuraansa.

Luvan saatuaan mies esittelee itsensä Antti-Pekaksi ja jatkaa, että kaikki kutsuvat häntä niin olettaa sopiikin AP:ksi. Esiteltyään itsensä AP istuu Angelikan seuraksi. Mies kyselee Angelikan viihtymistä ja muista yleisistä asioista. Hetken molemmat puhuvat sujuvaa smalltalkia, kunnes AP kysyy haluaisiko Angelika lähteä hänen ja muutaman muun henkilön kanssa sukeltamaan läheisille saarille. Halutessaan Angelika saisi opastusta laitesukeltamiseen, mutta kirkkaassa vedessä pärjäisi hyvin tavallisilla snorklausvälineilläkin.

Angelikaa ei tarvinnut sen enempää ylipuhua kun hän jo lupautui matkaan. Lähtöön olisi aikaa runsas tunti ja saareen palattaisiin illankoitteessa.

Angelika taittoi lehtensä ja vei sen takaisin muiden lehtien joukkoon ja poistui ulos. Hän käveli hetken laitureilla ja saaren auringon lämmittämillä rantakallioilla ja nautti olostaan. Loma, loma, loma, ja millainen loma.

Huvilalla Angelika kävi pukemassa uimapuvun kesämekkonsa alle ja otti kylpyhuoneen kaapista puhtaan ja kuivan pyyhkeen vaatekaapista löytämäänsä rantakassiin. Angelika oli juuri sujauttamassa matkapuhelimen rantakassiin kun puhelimen merkkiääni katkaisi hänen liikkeensä. Tekstiviesti kehotti Angelikaa ottamaan esineen mukaan.

Paniikkireaktio, Angelikalla ei ollut harmainta aavistusta mihin esine oli edellisen illan tuoksinassa joutunut. Hänellä ei ollut edes selvää mielikuvaa siitä, kuka sen hänen sisältään oli ottanut. Sukellusretken lähtöaikaa ei ollut enää kuin tovi aikaa ja Angelika etsi kuumeisesti esinettä. Hikikarpalot alkoivat kimmeltää hänen otsallaan, kunnes helpotuksen huokaus pääsi palleasta saakka. Siinähän sinä olet, totesi Angelika mielessään. Esine oli tippunut sohvan istuin- ja selkänojan välistä ja jäänyt sohvan runkopalkin päälle odottamaan noutajaansa.

Angelika poimi esineen käteensä, kiiruhti vielä portaat ylös ja huuhtoi sen saippualla ja lämpimällä vedellä puhtaaksi, kuivasi sen paperilla ja kääri puhtaaseen paperiin ennen kuin sujautti laitteen rantakassiinsa.

Juoksujalkaa Angelika kiiruhti vene laiturille ja huomasi ettei laiturilla ollut ketään. Viereiseltä vesiurheiluvälineille pyhitetyltä laiturilta AP viittilöi Angelikaa tulemaan sinne. Kolme vesijettiä oli käynnissä ja kahden muun selässä oli jo mies ja nainen kummassakin. Toisen naisista Angelika tunnisti eilen tarkkailuhuoneesta näkemäkseen sidotuksi, piiskatuksi ja nussituksi kaunottareksi.

Kohteliaasti AP otti Angelikan rantakassin ja aukaisi jetin istuimen alla olevan säilytyslokeron, jonne kassi mukavasti mahtui. AP kysyi Angelikan halua ohjata vesijettiä, mutta yhtä kohteliaasti tämä kieltäytyi kunniasta. Jetit irtautuivat joustavasti ja hiljaa lipuen laiturista suunnaten muutaman sadan metrin päässä olevaa pohjoisviittaa kohti.

Pohjoisviittaa lähestyttäessä AP kehotti Angelikaa ottamaan häntä vyötäisiltä kiinni, koska vauhti kiihtyisi kohta. Täsmälleen viitan kohdalla jettejä ohjaavat väänsivät kaasun pohjaan ja laitteet syöksyivät täydellä teholla eteenpäin. AP ja Angelika ajoivat jono viimeisinä, mutta eivät kuitenkaan jääneet muista piiruakaan.

Alkujännityksen jälkeen Angelika saattoi hieman rentoutua ja löysätä pakonomaista otetta AP:n vyötäröltä. Nainen tunsi kuinka jetti tärisi heidän allaan varmana ja voimakkaana ja aina aallonharjan kohdatessa lantio sai vastaanottaa pienen iskun. Vaikka Angelika oli ollut viimeisen kahden vuorokauden aikana jo monta kertaa erilaisessa seksuaalisessa kanssakäymisessä, ei hän voinut vastustaa sitä mielihyvän tunnetta, jonka voimakkaan laitteen tärinä ja aaltojen antamat epäsäännölliset iskut hänen lantioonsa toivat ja samalla hänen rintansa hieroivat AP: puuvillaisen paidan selkämystä.

Matka ei kestänyt kuin parikymmentä minuuttia ja jetit lipuivat kymmenien saarien välistä idylliseen saaren poukamaan. Poukama johon jetit rantautuivat oli luonnon taideteos. Saari, joka poukamaa suojeli, oli lähes hevosenkengän muotoinen ja muutaman kymmenen metrin päässä poukaman aukosta sijaitseva naapurisaari ikään kuin suojasi poukamaan mahdollisesti jostain tunkevat tuulenpuuskat. Saaren kallioisilla rinteillä kasvoi pieniä kitukasvuisia mäntyjä, jotka muistuttivat enemmänkin puskia, kuin puita. Siellä täällä kallionkoloissa, joihin humusta oli kertynyt, kasvoi ruohotupaksia, pieniä kanervia ja jossain pilkisti muutama päivänkakkara.

Poukaman pohjukassa oli edeltä käsin sinne saapunut vene, jolla oli paikalle tuotu sukelluslaitteet ja muu tarvittava materiaali kuten aurinkokatos suojaamaan leidien herkkää hipiää ja piknik korit, josta kukin sai hakea tarvitsemiaan virvokkeita.

Huoltoveneen vieressä seisoi mustaihoinen mies ja AP viittasi miehen luokseen. Hän antoi ohjeet Ogiksi kutsumalleen miehelle etsiä ja säätää Angelikalle sopivat sukellusvarusteet ja perehdyttää Angelika sukeltamisen perusasioihin. Mies hymyili AP:lle ja Angelikalle moitteettomalla valkoisella hammasrivillään ja hieman murteellisella, muttei puutteellisella suomella vastasi kehotukseen myöntävästi ja ryhtyi heti toimeen.

Hetkessä Angelika istui lämpimällä kalliolla ja Ogi sovitti räpylöitä tämän jalkoihin kehuen samalla vuolaasti Angelikan säärien kauneutta ja ihon sileyttä. Sovitusoperaatio sujui kaikesta puheenpulputuksesta huolimatta ammattitaitoisesti ja nopeasti. Hetkessä Ogi oli hakenut varusteet myös itselleen ja nosti Angelikan seisomaan kalliolle ja johdatti tämän poukaman lämpimään veteen.

Angelika kiitti onneaan, että hänen noudattamaan kunto-ohjelmaansa kuului kaiken muun liikunnan ohella myös uinti. Siitä oli nyt konkreettista hyötyä. Ogi selitti miksi sukelluslasien alareuna puristi Angelikan kauniin nenän sieraimet kiinni ja miten snorkkelin kanssa piti aina ensin muistaa hengittää ulos, ettei vahingossa vetäisi vettä keuhkoihinsa. Angelikalle tuli koko ajan ohjeita, harjoittelu eteni pienestä liukumisesta ja snorkkelihengittämisestä pikkuhiljaa vaikeampiin ja syvemmälle ulottuviin tehtäviin.

Runsaan tunnin opastuksen jälkeen Ogi totesi Angelikalle, että tämä on ollut hyvä oppilas ja rauhallisin mielin hän uskaltaisi antaa tämän sukeltaa poukamassa itsekseen.

Angelika oli sukellusharjoituksesta hieman väsynyt ja janoinen ja sanoi Ogille haluavansa vetää hetken henkeä kuivalla maalla ja juoda jotain. Ogi palvelualttiina miehenä tietenkin kirmasi kylmälaukuille ja haki Angelikalle pullollisen tavallista lähdevettä, hän selitti vuolaasti, ettei ole hyvä juoda hiilihappopitoisia juomia, jos aikoo vielä koittaa sukeltamista. Angelika istui lämpimällä kalliolla ja kyseli kaikenlaisia kysymyksiä sukeltamisesta Ogilta, joka vastaili kysymyksiin suomea hauskasti ja omaperäisesti murtaen.

Juotuaan puoli pullollista vettä Angelika nousi ylös ja laittoi päättäväisesti sukellusvälineet päälleen ja liukui kalliolta rintaan saakka ulottuvaan veteen. Hän kertasi mielessään vielä Ogin antamat ohjeet ja sukelsi. Vesi oli uskomattoman kirkasta, valkoinen hiekkapohja tavallaan heijasti matalan veden läpi päästämät auringonsäteet. Angelika sananmukaisesti uppoutui siihen kirkkaaseen hiljaisuuteen, joka meren pinnan alla vallitsi. Häntä suorastaan harmitti, kun välillä joutui nousemaan pintaan haukkaamaan happea. Kertakerralta Angelika sukelsi syvemmälle ja pitemmän aikaa. Yhden pitkän sukelluksen jälkeen Angelika kuuli jostain kaukaa Ogin leikillisen moittivan äänen, joka sanoi, ettei noin pitkiä sukelluksia saa tehdä kuin helmien sukeltajat.

Viimein Angelika tunsi voimiensa alkavan uupua ja hän nousi rantaan. Hengästyneen naisen viereen asettui hänen perehdyttäjänsä. Ogi sanoi, että hän oli hieman pelästynyt, kun Angelika teki niin pitkiä sukelluksia. Samaan hengenvetoon Angelika kehuttiin luonnonlahjakkuudeksi ja mies ehdotti, että pienen lepohetken jälkeen Angelika voisi kokeilla laitesukellusta hänen opastuksellaan.

Musta mies ja kaunis nainen hymyilivät toisilleen.

Ogi ja Angelika kävelivät piknik koreille ja Ogi oli kovin innoissaan kasatessaan Angelikan lautaselle sopivan kevyttä, mutta silti riittävästi hiilihydraatteja sisältävää syötävää. Hedelmämehua, vaaleata leipää, banaaniviipaleita ja tietenkin lähdevettä antamaan hiilihydraateille hyvä sulamispohja. Ei kahvia eikä teetä, selitti Ogi, eivät sovi ennen sukeltamista.

AP ja muut tulivat viereisille hietikoille tekemältään sukellukselta. AP kyseli Angelikalta ja Ogilta sukelluskuulumisia ja oli kovin ilahtunut siitä, että Angelika oli osoittanut kyvykkyytensä tässäkin lajissa. Muualla sukeltamassa olleet olivat saaneet saaliiksi atraimillaan muutaman kampelan ja niiden suolaaminen ja halstraaminen alkoi välittömästi, etteivät kalat päässeet pilaantumaan.

Kampelat valmistuivat tuokiossa. Tutusta, mutta aina niin kummallisesta syystä luonnon omien antimien nauttiminen sen omassa helmassa on aina yhtä hieno kokemus ja nytkin kalat maistuivat taivaallisilta, tosin niitä oli niin vähän, että kaikille osallisille riitti vain pieni murunen kiihdyttämään ruokahalua.

Aika kului kuin siivillä. Angelika oli mielestään levännyt tarpeeksi ja hän pyysi Ogia antamaan lisäoppia. Ogia ei kauaa tarvinnut houkutella kun mies vauhdikkaaseen tyyliinsä kiiruhti hakemaan laitesukellukseen tarvittavia välineitä. Auringossa, kalliolla seisten pitkä tumma mies selittää ja kädestä pitäen opastaa Angelikaa suukappaleeen käytössä, kellon lukemisessa, opettaa vedenalaista merkkikieltä, näyttää liivien kiinnitystä ja kaikkea muuta mahdollista sukellukseen liittyvää.

Sävähdyttävin kokemus Angelikalle on kuitenkin hetki kun Ogi esittelee sukeltajan vakiovarustukseen kuuluvaa veistä. Naisten malli, sanoo Ogi nauraen ja näyttää parikymmensenttistä kromattua kumisessa nilkkakiinnikkeessä olevaa puukkoa. Angelika värähtää ja lämmin aalto kulkee hänen lävitseen kun Ogi kumartuu hänen oikean säärensä ääreen ja kiinnittää veitsen kumisilla remmeillä kiinni säären ulkopintaan.

Puolessa tunnissa parivaljakko oli ehtinyt opastuksessa niin pitkälle, että oli ensimmäisen sukelluksen aika. Angelikaa jännittää vielä paljon enemmän kuin ensimmäisellä snorklauksella. Häntä rauhoittaa kuitenkin tuon ystävällisen tumman miehen läsnäolo ja ammattimainen, mutta rento ote.

Angelika laittaa suukappaleen suuhunsa, tarkastaa ilman kulun ja määrän, kiinnikkeitten ja solkien tarkastus, veitsen mukana olo ja merkki OK Ogille. Parivaljakko laskeutuu poukaman veteen ja painuu sen alle. Muutamassa sekunnissa Angelikan jännitys häviää ja olo muuttuu rennoksi ja rauhalliseksi. Kaikki liikkeet veden alla tapahtuivat kuin hidastetussa elokuvassa. Vesi oli uskomattoman kirkasta ja Ogi vierellä loi turvallisuutta.

Toisin kuin snorklauksessa pystyi Angelika nyt kiinnittämään huomiotaan laajemmalle alalle. Pikkulaoja uiskenteli pienissä parvissa siellä täällä. Jossain harvassa kohdassa oli poukaman hiekan ja kivien onkaloissa pieniä vesikasveja. Aika kului siivillä, vaikka liikkeet olivatkin hidastettuja. Ogi näytti peukalollaan merkkiä pintaan nousemiseksi ja Angelika totteli automaattisesti. Pintaan pääsyn jälkeen parivaljakko ui rantaan ja kiipesi kalliolle. Angelika oli riemuissaan ja olo ensimmäisen sukelluksen jälkeen oli mielettömän rento, väsymyksestä ei ollut tietoakaan. Riisuttuaan sukelluslaitteet ja muut varusteet päältään Angelika kapsahti Ogin kaulaan ja pienen suukon välityksellä kiitti tätä opastuksesta ja yhdestä elämänsä hienoimmista kokemuksista. Jos tumma mies voi punastella, niin nyt Ogi punasteli.

Angelika oli yhtä sukellusta ja sukelluspuhetta, välillä suukin kuivui hirveän puheripulin ja innostuksen siivittämänä. Angelika hörppi ahkerasti lähdevettä ja puhui ja puhui, kunnes Ogi laittoi sormensa poikittain Angelikan suulle pyytäen näin naista hieman rauhoittumaan. Angelika vaikeni ja Ogi kysyi haluaisiko Angelika lähteä sukeltamaan poukaman lähivedellä olevaan vähän syvempään veteen, joka olisi yhtä kirkas ja turvallinen kuin vesi, jossa he äsken olivat sukeltaneet. Angelika vastasi kirkkailla vihreillä silmillään ja oli jo keräämässä varusteitaan kasaan kun Ogi vielä vähän rauhoitteli häntä ja sanoi, että sukeltamiseen tarvittaisiin vielä AP:n lupa.

Ogi meni huoltoveneelle ja radiopuhelimella kysyi AP:aa. Mies oli vielä veden alla mutta tuki lupasi välittää tiedon miehelle heti kun tämä tulisi pintaan. Muutaman, Angelikasta piinallisen pitkän minuutin jälkeen radiosta kuului AP:n ääni ja Ogi pyysi lupaa saada viedä Angelika sukeltamaan syvempään veteen. AP tenttasi Ogia Angelikan taidoista ja mies vakuutti tämän olevan luonnonlahjakkuus ja vannoi, ettei mitään pahaa pääse sattumaan ja että hän vastaa Angelikan turvallisuudesta omalla hengellään. Muutaman sekunnin hiljaisuuden jälkeen radio sähähti ja AP:n ääni sanoi OK!

Ogi pakkasi innostuneena varusteet huoltoveneeseen, jonka keulaan Angelika istui. Hiljakseen vene liukui ulos poukamasta. Matka sukelluspaikkaan ei vienyt kuin muutaman minuutin. Tuuli oli tyyni ja Ogi kiinnitti veneen vain löysästi rantaan. Parivaljakko ei puhunut sanaakaan pukiessaan varusteita ylleen. Ennen sukellusta Ogi vielä kertasi kaikki merkit ja varmisti, että Angelikan varusteet olivat asiallisesti päällä, kello nollattu. Lisäksi Ogi varmisti vielä sanallisesti, että Angelika oli ymmärtänyt ohjeet paineentasaamisesta.

Sukelluspari painui veden alle ja sukelsi muutaman metrin syvemmälle kuin edellisellä kerralla. Vesi oli paljon kylmempää kuin poukamassa, mutta se ei häirinnyt Angelikaa ollenkaan. Vesi oli kirkasta ja Angelika nautti täysin rinnoin kaikesta veden alla näkemästään ja leijailevasta tunteesta jota kuitenkin omilla liikkeillään kykeni helposti hallitsemaan. Yhden ylimääräisen sydämensykäyksen sai aikaan suurehko kampela joka säikähti sukeltajia ja lähti pohjahiekasta äkisti liikkeelle pölläyttäen hiekkaa veden sekaan.

Viisitoistaminuuttisen sukelluksen jälkeen Angelika ja Ogi nousivat pintaan. Vesi pinnassa tuntui suorastaan kuumalta pohjan viileyteen verrattuna ja Angelika oli edelleen enemmän kuin riemuissaan uudesta kokemuksestaan.

Sukeltajat nousivat matalalle rantakalliolle ja riisuttuaan varusteet Ogi haki pyyhkeen itsensä ja Angelikan hartioille. Past cold alkoi tehdä tuloaan Angelikalle ja Ogi hieroi tämän olkapäitä, selkää ja käsivarsia lämmittääkseen pintaverenkiertoa, samalla selittäen Angelikalle, mistä äkkinäinen viluntunne johtui. Lämmitys oli todella tehokasta ja hetkessä Angelika tunsi kuuman aallon kulkevan lävitseen.

Hän kaatoi Ogin selälleen kuumalle rantakalliolle. Ryömi miehen päälle ja alkoi kiihkeästi suudella allaan makaavaa miestä. Ogi vastusteli ensin ja yritti keksiä kaikkia mahdollisia tekosyitä, mutta Angelika ei antanut periksi, vaan jatkoi hyväilyään ja tunsi kuinka Ogin uimahousuissa alkoi tulla ahdasta. Hiljaa ja härnäten Angelika alkoi maistella miehen ihoa ja liu’utti kieltään tämän kaulalta rinnalle, maisteli miehen tummaan ihoon melkein piiloon jääviä nännejä saaden ne kovettumaan kuin naisella konsanaan. Hän suuteli Ogin karvatonta rintaa ja suukotteli tämän napaa.

Tutkimusretken päätepiste alkoi olla käsillä kun Angelika tarttui Ogin uimahousujen kaulukseen ja veti sitä ulospäin katsoen ensin kiusoittelevasti hymyillen miestä ja sitten uimahousujen sisältöä. Hänen mielessään vilahtelee mielikuvat ja jutut joihin törmää mitä tummien miesten mittaan tulee. Ogin uimahousuista ei kuitenkaan ryömi ulos mikään jättikokoinen anakonda vaan hyvinkin tavallisen kokoinen miehinen suvunjatkamisväline, joka nyt vain sattuu olemaan pinnaltaan kokolailla tummempi kuin vaaleaihoisilla skandinaaveilla.

Angelika ei ollut laisinkaan pettynyt, koska häntä miellyttää ja kiihottaa enemmän mies itsessään. Hänen iloisuutensa, hellät ja kuitenkin niin varmat otteet, kun Ogi oli opastanut Angelikaa sukeltamisen saloihin. Ogin kulli seisoi jäykkänä kuin hiiliteräs ja Angelika hieroi hellästi sen terskaa ja esinahatonta vartta ja punnitsi puristellen palleja. Ogi ei enää vastustellut vaan makasi silmät kiinni ja liikkumattomana paljaalla vuosituhansien sileäksi hiomalla graniitilla.

Angelika tunsi kiimansa ja pillunsa kosteutensa hieroessaan miehen kovana seisovaa kyrpää. Hän päästi otteensa kullista. Ogi aukaisi silmänsä ja Angelika riisui viekoitellen uimapuvun päältään ja levitti kirkkaan keltaisen pyyhkeen kalliolle käyden sen päälle selälleen makaamaan. Angelikan etusormi vinkkasi Ogia tulemaan hänen tykönsä. Tummaa miestä ei tarvinnut enää suostutella vaan tämä polvistui Angelikan hieman haarallaan olevien säärien väliin, levitti naisen reidet etäälle toisistaan ja työntyi yhdellä rajulla työnnöllä Angelikan sisään.

Ogin raju aloitus sai Angelikan huudahtamaan, mutta seuraavat edestakaiset sisään, ulos liikkeet olivat jo nautinnollisia kun Ogin kyrpä oli liukastunut hänen pillunsa märkyydestä. Miehen liikkeet rauhoittuivat ja tämä kumartui Angelikan ylle suutelemaan tämän huulia, kaulaa ja rintoja.

Ikivanhat kalliot saivat kokea kahden kovin erilaisen ja erivärisen ihmisen hellää hetkeä ja karulla kalliolla oli menossa värileikki kun vaalea Angelika ja tumma Ogi rakastelivat kirkkaan keltaisen pyyheliinan päällä. Angelika oli kääntänyt Ogin alleen ja ratsasti tämän kyrvällä huokaillen nautinnosta. Hitaasti, mutta harkitusti Angelika kiihdytti ratsastamisen nopeutta sitä mukaa kuin tunsi orgasminsa lähestyvän. Ogikaan ei ollut kovin kaukana omasta laukeamisestaan ja työnsi lantiollaan jokaista Angelikan lantion ratsastusliikettä vastaan.

Angelika ehti ensin. Hän nojasi käsillään Ogin rintaa ja tasaisesti vinkuen suorastaan hakkasi pillullaan Ogin räjähtämäisillään olevaa kyrpää. Angelikan rajut liikeet ja pillun supistelut saivat tumman miehen kullin räjäyttämään lasti liikkeelle ja muutamalla purskauksella se oli purkanut koko lastinsa Angelikan orgasmista hiljalleen toipuvaan pilluun.

Vartaloiden liikkeet rauhoittuivat ja jonkin aikaa kaksi kiinteää, hikistä vartaloa makasivat liikkumattomina päällekkäin sileällä kalliolla, johon kesän kuuma aurinko esteettömästi porotti.

Hetken paikallaan oltuaan Angelika nousi Ogin päältä, tarttui tätä kädestä kiinni ja talutti vilvoittavaan mereen. Meressä he kääntyivät toisiaan kohti ja vaihtoivat suolanmakuisia suudelmia.

Kalliolla pyyheliinaan kääriytynyt Angelika ummisti silmänsä ja ajatteli heidän kokemansa hetken ihmeellisyyttä ja kauneutta. Angelika oli tyytyväinen ja tyydytetty, toistaiseksi.

Mietiskely ja nautiskeluhetken katkaisi Ogi, joka hoputti Angelikaa pukemaan kalliolla kuivuneen uimapuvun päälleen ja kiiruhtamaan veneeseen. Lyhyen venematkan aikana Ogi pyysi Angelikaa olemaan vaiti heidän rakasteluhetkestään, koska saaren palkollisille, tuollaisten aktiviteettien harrastaminen oli potkujen uhalla ja ehdottomasti kielletty. Lähes samaan hengenvetoon Ogi kertoi hymyilevillä kasvoillaan Angelikalle, että hetki tämän kanssa painuisi ikuisiksi ajoiksi hänen mieleensä kauniimpien muistojen lokeroon.

Pitkä iltapäivä alkoi kääntyä illaksi ja poukamassa päiväänsä viettänyt vierasjoukko alkoi tehdä lähtöään. Angelikan rantakassissa olevaan matkapuhelimeen oli tullut viesti, jossa Angelikaa kehotettiin pistämään esine sisäänsä ennen kuin he lähtisivät vesijeteillä kohti saarta. Nainen otti kassista pyyhepaperiin käärimänsä esineen, tipautti siihen muutaman tipan aurinkovoidetta ja sujautti esineen kenenkään huomaamatta Ogin rakastelun jäljiltä hieman hellään emättimeensä.

AP: ohjaama jetti lipui ulos poukamasta ja Angelika tarrasi tämän kupeisiin, koska tiesi, että kiihdytys jetin täyteen vauhtiin olisi kova. Samalla hetkellä kun AP väänsi kaasun pohjaan, heräsi esine henkiin. Angelika oli kauhuissaan, miten hän selviäisi matkasta kun esine teki tekojaan hänen sisällään ja lisäksi jetin moottorin tärinä hieroi häntä ulkoa ja lisätehoa lantionseudulle antoi jetin jatkuva iskeytyminen aaltoihin. Angelikan rinnat alkoivat arastaa kiihottumisesta ja kovettuneet nännit hieroivat AP:n selkää.

Mitä pitemmälle merimatka eteni, sitä kovemmin Angelika tarrautui AP:n ylävartaloon. Esine hyrräsi Angelikan sisällä täyttä vauhtia ja orgasmin aallot kulkivat hänen ylitseen. Hetkessä orgasmi oli ohi ja matka jatkui. Parikymmentä minuuttia jatkuvaa emätin- ja klitorishierontaa on pitkä aika kenelle tahansa naiselle. Angelika huoahti helpotuksesta kun AP: ohjaama jetti ohitti pohjoimerkin ja hiljensi vauhtinsa lähes minimiin. Esinekin lopetti hänen kiihottamisensa ja matka oli lopuillaan.

Angelika laski mielessään, että oli matkan aikana saanut kolme orgasmia. Kokemus jetin selässä oli ollut muutamalla sanalla kuvaten piinaavan kiihottava.

Laiturilla AP katsoi Angelikaa ilkikurinen virne kasvoillaan ja kysyi, oliko Angelika nauttinut Jettikyydistä. Angelikan punehtuneet kasvot ja kaino nyökkäys eivät jättäneet mitään arveltavaa tai tulkinnanvaraa. Puhuteltuaan Angelikaa AP sanoi kaikille yhteisesti, että ilta jatkuisi kahdeksalta yhteisen saunomisen ja iltapalan merkeissä. Kuin lopuksi hän sanoi vielä, että asu on vapaa, muttei pakollinen.