Seitsemän veljeksen nainen

Alkuillan tylsät televisio-ohjelmat vain hermostuttavat minua lisää, kun tuijotan herkeämättä kellotaulua yrittäen saada viisareita liikkumaan nopeammin. Lupasit olla luonani seitsemältä, vaikka vannotinkin, ettet saa ajaa liian lujaa. Toki ymmärrän sinun olevan malttamaton, mutta mieluummin myöhemmin kuin ei milloinkaan.

Viimein puoli seitsemältä minun on pakko pompata ylös sohvalta malttamattomana tarkistamaan vielä kerran meikkini ja kampaukseni. Yritän peilin edessä hillitä punoittavia poskiani, mutta siitä ei tule mitään. Pitkään värkkäämäni saparot ovat edelleen onneksi ihan hyvät. Tarkistin vielä, että olin vahannut saappaani kiiltäviksi. Ne odottavat eteisessä vain hetkeä, jolloin huomaan sinun kaartavan pihaan.

Viime hetkessä päätän vaihtaa päälleni lyhyen hameen. Se on mustavalkoruudullinen lyhyt vekkihame, joka yltää hieman polven yläpuolelle. Odotus tuntuu pieninä sykäyksinä haaroissani ja päätän vielä hetken mielijohteesta jättää alushousutkin pois. Pujotan ne jalastani, ja ehkä oli aikakin. Ajatusten voimasta kostuneet housut odottivatkin jo riisumista. Olo tuntuu tuhmalta ja riettaalta. Tiukan punaisen puseroni alla rinnat painuvat liivien kangasta vasten ja nännit erottuvat selvästi hämärässäkin. Kumarrun vielä vetämään saappaiden vetoketjut kiinni ja olen valmis.

Hetkeksi painan otsani peiliä vasten ja käteni karkaa helman alle. Kosketan häpyhuuliani hellästi, kuin rauhoitellen. Niiden välissä tuntuu selvästi kostealta. Avaan jalkojani edelleen seisten ja hivutan kättäni pidemmälle. Häpyhuuleni ovat hetkessä aivan auki ja odottavat hellimistä. Pyörittelen klitorista aivan pienin liikkein, mutta silti hengitän peiliin niin kuumaa ilmaa, että se höyrystyy peilin pintaan. Painan silmäni kiinni ja kuvittelen sinut taakseni, kätesi hameen alle, nousemassa sukkieni pitsireunan yli reisille ja vielä ylemmäs. On kiihottavaa kuvitella sinut moittimaan minua tuhmaksi tytöksi. Ehkä voisit yllättää minut itse teosta ja pyytää minua lopettamaan, jotta voisit ottaa ohjat.

Huokailen tunteen voimasta ja minun on pakko kosketella itseäni voimakkaammin. Painan rintani peiliä vasten ja kuvittelen sinut taakseni. Levitän jalkojani kuin antaakseni sinulle tilaa. Antaisin mitä vain tunteakseni juuri nyt sinut kiihottuneena takanani, huulet korvillani, kuiskien miten haluat minua. Juuri noin, ujuttaisit käteni etupuolelleni ja työntäisit haaroissani ahkeroivat sormeni sivuun. Levittäisit sormillasi minut aivan auki ja kehuisit hellän rauhallisella, kiihottuneen tummalla äänelläsi miten märkä olen, miten valmis sinulle, miten ihanan kiimainen.

En pysty enää hallitsemaan itseäni, vaikka haluaisinkin. Kävelen tutisevin jaloin sänkyyni selälleni makaamaan. Kynttilän lämpöisessä valossa avaan jalkani viileälle ilmavirralle ja työnnän sormeni suoraan sisälleni. Kosketuksen voimakkuus purkautuu soperruksena huuliltani ja suljen silmäni. Joko olet jo täällä tai sitten läsnäolosi tuntuu kiihottavana miehentuoksuna nenässäni kilometrien päästä. Avaan silmäni, mutta en näe kuin omat rintani, nännit odottamassa vaativaa suutasi. Nostan puseron ylös ja kiskon liivit auki. Mietin miltä näyttäisin sinun silmilläsi. Makaan huulet halusta kosteina, rinnat kiihottuneesti pystyssä kohoillen liiveistä esiin kiskottuina ja saappaisiin verhotut jalat ja pillu avoimina, odottaen kuin kiimainen narttu. Ja siltä oloni tuntuukin.

En kestä enää, vaan pyörittelen klitoristani kiihtyvään tahtiin huokaillen hiljaa. Odotus lisää nautintoani ja lopulta tuntuu kuin maailma räjähtäisi tuhanteen palaan. Orgasmi tuntuu kestävän ikuisuuden ja se värisyttää koko kaarelle jännittynyttä vartaloani, niin etten tiedä enää onko se nautintoa vai tuskaa. Huuliltani karkaa vain uupunut soperrus. Kierähdän voipuneena kyljelleni, käsi edelleen märässä jalkovälissäni, joka sykkii vieläkin. Poskelleni vierähtää silmäkulmastani kyynel ja minua hymyilyttää. Jo odotuksenkin aiheuttama orgasmi oli näin voimakas. Mitä vielä on odotettavissa?

Nousen ylös ja siistin itseäni vähän. Sisäreiteni ovat mehuistani aivan kosteat. Nauran peilissä hymyileville kasvoilleni. Puutteessa oleva narttuhan se siinä. Kohta kerjää lisää kuitenkin. Vaan ehkä todellakin saan kerjäämättäkin, niin kuin vähän lupailit. Samassa ovikello soi. Kiskon yllätettynä puseroa alaspäin yhä nöpöttävien nännieni suojaksi ja suoristan hametta pikaisesti. Avatun oven raosta näen hymyilevän miehen. Juuri sinua odotinkin. Päästän sinut sisään ja jään hämilläni odottamaan reaktiotasi. Riisuttuasi takin ja kengät yllätät minut tarttumalla käteeni ja suutelemalla sitä hellästi. Olet juuri aikeissa helliä myös sormiani, kun silmiisi syttyy aivan uudenlainen pilke. Nuuhkaiset vähän sormenpäitäni ja katsot intensiivisesti silmiini, kunnes vedät minut syliisi ja tukistat saparostani. Saan korvaani vain pienen, hieman ilkikurisen moittivan kommentin: "Et kai aloittanut ilman minua?"