Baloo

Katson taaksepäin
vain kiskot sinne jää
juna jyskyttää...

Jalkojeni välissä jyskyttää kyllä puute, eikä mikään juna. Rakas vompattini on taas ollut viikon kapitalistiriistäjätyönantajansa orjana Seefeldissä hiihtämässä. Jonkinlainen sisäinen kehitystapahtuma, kuulemma.

Ja minä vietän torstai-iltaa kaukojunassa matkalla ei-minnekään tapaamaan kauan unohduksissa olleita serkkujani, joista yksi on lauantaina menossa naimisiin. Minut työllä ja tuskalla (ainakin omien sanojensa mukaan) synnyttänyt äiti-kultani oli onneton mennyt lupaamaan arvokkaan työpanokseni häiden valmisteluihin. Ja eihän kaltaiseni kullin - siis kullannuppu äidilleen ei sano. Onneksi taskussani sentään lämmittää myös paluu-, eikä pelkkä menolippu. Ja tieto siitä, että vompattini entää lauantaiksi itse tilaisuuteen.

Kolmatta tuntia vielä kestettävänä ja mitä sitten sen jälkeen. Hetken tilannetta syväanalysoituani päätän ansainneeni huurteisen junan ravintolavaunussa. Tallustelen vaunun käytävää kohti ravintolavaunun virvoittavia lähteitä, enkä voi olla ihmettelemättä nykyopiskelijain rappeutunutta moraalia. Toinen toistaan ahkeramman ja lahjakkaamman näköinen tyttölapsi on mitä ilmeisimmin laiminlyömässä mahdollisuuksiaan hyötyä hienon yhteiskuntamme tarjoamista kouluttautumismahdollisuuksista ja matkalla kotopuoleen viikonlopunviettoon. Mieleeni kohoaa kuvia opiskelijaneitokaisiin liittyvistä mitä moninaisimmista ajanviettomahdollisuuksista, joista yhteiskuntamme vaikuttajat saattaisivat lausua painavan, vaikkakin painokelvottoman sanan jos toisenkin.

Mielikuvani saavat kymmentuumaisen pikkuboani pullistelemaan farkuissani lähes säädyttömällä tavalla. Säädylliset tyttölapset, muutamaa virkistävää poikkeusta lukuun ottamatta, kääntävät katseensa tuosta katseenvangitsijasta kohti ikkunan takana pimenevää torstai-iltaa. Narsistina olen kuitenkin huomaavinani, etteivät tyttösten fysiikanopinnot ole menneet hukkaan, ikkunalasin heijastavat ominaisuudet ovat tiukassa käytössä. Mokomat viettelijättäret tekevät tietämättään vietävää hallaa valitettavalle puutetilalleni.

Selviän suuremmitta kommelluksitta ravintolavaunuun. Tiskin takaa ohrapirtelöni ojentava kokoonkuivunut VR-virkailija on omiaan latistamaan korkeahkolle kohonneen seksuaalisluonteisen viretilani. Mikä ei välttämättä ole täysin huono asia. Tilaan kun ei pariin vuorokauteen ole tiedossa nyrkkikyllikkiä kummempaa helpotusta.

Tapan aikaani mallasjuomaani hörppien ja tyylikkään, minua kymmenisen vuotta vanhemman rouvashenkilön kanssa flirttaillen. Rouva on ilmeisesti yhtä puutteessa kuin minä. Konnarin kuulutellessa määräasemani joudun valitellen kieltäytymään kutsusta lähteä tutustumaan rouvan ensimmäisen luokan makuukopperoon, jonka hän on varannut yksin itselleen. Ei kuulemma tykkään nukkua ventovieraiden kanssa, paitsi jos on itse päässyt valitsemaan.

Laiturilla minua odottaa lämmin äidillinen halaus. Ja automatka kuunnellen mitä mielenkiintoisimpia yksityiskohtia peräpökölän ja sukumme viimeaikaisesta historiasta. Aivan kuin lievässä laskuhumalassa ja lievää törkeämmässä puutteessa ei olisi tarpeeksi kestämistä.

"Kultaseni, toivottavasti et kovin pahasti loukkaannu, mutta ukki ja mummi sekä Alma-täti ovat jo meillä majoittuneena, joten sinulle ei taida löytyä sijaa kotoa." Äitini ääni hohkaa varovaisuutta ja pahoittelua. Koitan löytää ääneeni sopivan sävyn. Enhän voi omalle äidilleni ilkkua olevani tyytyväinen vältyttyäni loputtomalta unettavalta jorinalta ja lämpimältä yömaidolta.

"No ei kai sille mitään mahda, eihän niitä voi uloskaan heittää, yöt alkaa olla aika kylmiä!"

"Sinä se aina olet niin leikkisä!" Tietäisipä muori kuinka leikkisä.

"No, minä voin ottaa tuosta motellista huoneen, onhan meille se jo lauantaiksi varattukin!" Ehkäpä motellilla on pornokanava, onhan se mukavampi tumputtaa kunnon hydrauliikan tahtiin.

"Ei tule kuuloonkaan. Olen jo puhunut, että pääset serkullesi yöksi. Se on pieni vaiva siitä, että autat hääjärjestelyissä", paasaa armas emoni. Se siitä hydrauliikasta. No, pääsenpä tutustumaan lempiserkkuni tulevaan puoliskoon.

Rahtaan avokkini juhlavarusteita pullollaan olevan matkalaukkuni serkkuni varsin mukavankokoisen omakotitalon ovelle. Tökkään nakkisormellani ovikellon nappulaa. Sisältä kantautuu korviini vieno pätkä Pientä Yösoittoa ja heti perään askelia.

"No moi, tule sisään!" Serkkutyttöni säestää kutsuaan lämpimällä halauksella, joka nostaa mieleeni tilanteeseen jossain määrin epäsopivia muistoja.

"Terve, terve, olenkin kuullut sinusta paljon!" Sulhasella on miehekäs ääni ja vielä miehekkäämpi kädenpuristus.

Serkkuni katoaa lukaalin keittiöön ja sulho opastaa minut hieman epäilyttävillä nalletapeteilla sisustettuun vierashuoneeseen. Taitaa pariskunnalla olla suunnitelmissa hieman pysyvämpiä vieraita. Ja pienempiä.

"Tule tuonne olohuoneeseen kun joudat, siellä on pientä iltapalaa tarjolla!" Sulho jättää minut kahden matkalaukkuni kanssa. Mitähän se ajatteli minun puuhaavan, etten heti joutaisi?

Hetken asiaa harkittuani päätän lykätä käsityöt myöhempään ajankohtaan ja painua nauttimaan tarjottua iltapalaa keskittyen alkoholipitoisiin juomiin.

Ilta sujuu rattoisasti lörpötellen ja olutta särpien. Olen aistivinani serkussani aavistuksenomaista varauksellisuutta, mitä en juurikaan ihmettele, onhan meillä salaisuus jaettavana lapsuusvuosilta. En kuitenkaan saa tilaisuutta vakuuttaa serkkulikkaa vaiteliaisuudestani, sulho omistautuu vieraansa viihdyttämiselle suorassa suhteessa nautittuun alkoholimäärään, mikä ei suinkaan ole vähäinen.

Vetäydymme yöpuulle puolen yön aikoihin. Nautittuani laissa säädetyn määrän vettä krapulalääkkeeksi ja suoritettuani iltapesun rojahdan minulle varattuun sänkyyn. Seinän takaa kuuluu kiihkeää supinaa, vaikea arvata mitä nuori orhi tammansa kanssa on puuhailemassa. Puute iskee jälleen kuin megavoltti, vaan minkäs teet. Onneksi suloinen uni vie minut mennessään...

Aamulla herään ovelta kuuluvaan koputukseen. Makaan hetken paikallani tunnustellen edellisen illan ilojen jättämiä jälkiä. Tyytyväisyydellä laitan merkille puolentoista litran vesiannoksen tehneen tehtävänsä.

"Joo, hereillä ollaan!" huikkaan sisään pyrkivälle.

"Aamiainen olisi katettuna!" kuulen serkkuni puolipirteän äänen oven takaa ja heti perään loittonevat askelet.

"Pitäisiköhän tuolle tehdä jotain?" käy mielessäni, kun komeasti seisova kyrpäni ponnahtaa pystyyn peiton alta noustessani. Kyllä aamuerektio on itse Perkeleen keksintö viattoman miehen päänmenoksi. Tai sitten pienimunaisten yritys kiusata paremmin siunattuja.

Pikaisen suihkun ja hampaiden pesun jälkeen raahaudun nauttimaan tarjolla olevaa aamiaista. Aamiaisen jälkeen ryhdymme sulhon kanssa hoitamaan häävalmisteluja, tuoleja, pöytiä, pappeja, bändejä, viiniä ja muuta asiaan kuuluvaa.

Illalla olemme juuri istuneet ruokapöytään, kun ovikello lurittelee soittonsa pahaenteisesti. Sulhoa viedään. Kaverit ovat päättäneet viedä äijän viimeistä poikamiesiltaa istumaan. Taitaisi olla tapakasvatuksen paikka, unohtavat, riivatut, kutsua minut mukaan.

Ei auta itku markkinoilla. Toisaalta, serkkulikka korkkaa pullon hyvää chardonnayta, joten aihe itkuun ei ehkä olekaan suuren suuri. Istuskelemme olohuoneessa perjantai-illan mitäänsanomattomia viihdeohjelmia töllöttäen ja niitä näitä jutellen. Toisen viinipullon puolivälissä serkkuni avaa pelin.

"Kiitti, kun et ole ottanut esille sitä juttua, se ei tiedä siitä mitään."

"No en minäkään siitä ole kenellekään kertonut, jääköön meidän salaisuudeksi", vastan varovasti.

"Eiköhän oteta sille!" kohotan tyhjän viinilasini. Hilpeästi kikatellen serkku täyttää lasini ja omansa ja siemaisemme kunnon naukut.

Kolmannen pullon puolivälissä serkku alkaa käydä tuttavalliseksi.

"Mites teillä seksielämä sujuu?" kysyä paukauttaa tuo hetki hetkeltä viehättävämmältä vaikuttavan nuorikko. Olen vetäistä viinini väärään kurkkuun. Keräiltyäni pokkani palasen lattialta muotoilen huolellisen vastaukseni.

"Oikein hyvin, meillä synkkaa fyysisesti hyvin yhteen."

"Meilläkin synkkaa hyvin yhteen, valitettavan harvoin vaan. Tai no, ei ehkä synkkaakaan niin hyvin. Puutteessahan tässä eletään, ei sitä käy kieltäminen."

"No, miten se nyt niin?" Lohduttaminen ei ole vahvinta alaani.

"No en mä tiedä. Ei sen tee mieli kun jotain kerran kuussa. Ja silloinkin lähinnä vastaanottavana osapuolena. Kyllä mä saan sitä sen kikkeliä imeä, vaan eipä herra suostu mua nuolemaan!" Serkkuni silmät alkavat kipinöidä alkoholilla sytytetystä vihan tulesta.

"Oottekste jutellu asiasta? Tai käyny jossain keskustelemassa?"

"Ei se haluu puhua siitä, tai lähteä minnekään. Vähän vaikeetahan se puhuminen on. Ja mä kun rakastan sitä ihan hirveesti, en haluais antaa seksin pilata tätä meidän suhdetta." Tyttörukka säikähtää selvästi puheitaan.

Kolmannen pullon tyhjennyttyä serkku käy jälleen jääkaapilla.

"Ei siellä enää ollu viiniä. Haetaanko kellarista, siellähän olisi muutama laatikollinen!" Raikkaaksi kikattelevaksi itsekseen palautunut morsmaikku istahtaa vierelleni sohvalle.

Katseemme kiinnittyvät toisiinsa yhdeksi maagiseksi hetkeksi. Serkkuni, huomisen morsian, nojautuu puoleeni ja suutelee minua kuumilla, pehmeillä huulillaan. Kuin välillämme kulkeneesta sähkövirrasta kauhistuneena hän vetäytyy hetkeksi pois vain palatakseen uusintaa hakemaan. Huulien välistä suuhuni etsiytyy tutkiva kieli.

Kiedon käteni tuon kaunokaisen ympärille ja vastaan suudelmaan täysillä.

"Muistatko silloin mummolassa?" kysyy serkku vetäytyessään suudelmastamme kiimaa katseessaan.

"Kuinka sen voisi unohtaa?"

"Näytätkö minulle omasi, jos minä näytän sinulle minun?" kysyy tuo tyttö kujeillen. Mielessäni kimpoilee tuhansia ajatuksia. Sehän on serkkuni. Se on menossa huomenna naimisiin. Tyttöystäväni tulee huomenna. Se elää puutteessa. Ei kai katsominen niin paha ole.

"Toki!"

Morsian pomppaa innoissaan pystyyn ja ryhtyy kuorimaan vaatteitaan yltään. Farkkujen ja paidan alta löytyy upeat pitsialusvaatteet. Tunnen elimessäni tuttua nytkähtelyä, mikä on tietenkin hyvä asia, onhan juhlakuntoisessa kalussa enemmän nähtävää.

Pienenpienet pitsistringit lentävät sohvan taakse. Henkäisen syvään nähdessäni alta paljastuvan suloisensileäksi parturoidun posliinipimpin. Serkkuni tulee aivan eteeni.

"Katso nyt kunnolla. Onko tässä jotain vikaa, kun se ei sulhoa oikein tunnu kiinnostavan?" Teen työtä käskettyä. Ei näytä olevan vikaa. Haluan kuitenkin varmistua asiasta ennen kun ryhdyn todistusta lausumaan. Työnnän kieleni pitkälle ja nuolaisen hävyn vakoa varovasti. Serkkuni värähtää ja inahtaa, ei tunnu pistävän temppuani pahitteeksi. Makukin on kohdallaan ja kaikesta päätellen tavara käyttövalmista.

"Tämän asiantuntijan vakaa mielipide on, että tämä sukuelin on aivan ensiluokkainen, paremmasta ei väliä."

Puoliksi pettyneenä siitä, etten jatka nuolemista serkkuni peruuttaa nojatuoliin istumaan. Tyttönen aikoo ilmeisesti varmistaa, että oma elimeni on valmis esiteltäväksi. Hän heittää toisen jalkansa käsinojan yli ja minulle aukeaa hyvät näköalat jalkojen väliin. Serkku vie puolihuolimattomasti toisen kätensä hävylleen ja alkaa kiusoittelevasi leikitellä tumman punaisiksi turvonneilla häpyhuulillaan.

"Näytähän sitten se omasi. Mahtaa olla kasvanut viime näkemältä?" Tietäisitpä vaan. Ja hetken kuluttua tiedätkin.

Alan hiljalleen riisua vaatteitani seuraten samalla serkkuni katseen vaeltamista kehollani. Narsistisesti poseeraan tulevalle morsiamelle tietäen, että kehoni kestää katseet. Siitä ovat punttisalilla ja uima-altaassa vietetyt tunnit pitäneet huolen. Kun olen saanut yläruumiini paljaaksi, siirryn itse asiaan. Avaan vyönsolkeni viekoittelevasti jatkaen samaa linjaa farkkujeni napeilla. Farkkujen alta paljastan lupaavasti pullottavat bokserini.

Serkkuni seuraa tapahtumia silmät kiiluen. Käden puuhat jalkovälissä eivät enää ole kiusoittelevan leikitteleviä vaan varsin määrätietoista masturbointia. Seksiobjektina oleminen on kivaa, sanotaan mitä sanotaan.

Yleisön suusta purkautuu paljonpuhuvaa ininää, kun vedän bokserini puoleen tankoon vapauttaen puoliksi jäykenneen, kuitenkin komeaksi turvonneen fallokseni. Pieni käsi vispaa posliinipimpin orgasmiin. Kuin kiusoitellakseni vien oma käteni kalulleni ja alan varovasti runkkailla. Serkkuni silmät ahmivat näkyä nälkäisinä.

"Nai mua", pyytää serkkuni hiljaa. En olisi uskonut, kuinka ristiriitaiselta kauniin naisen esittämä pyyntö voi tuntua.

"Ja paskat!" ajattelen kävellessäni serkkuni eteen. Tyttö tarttuu melaani ja runkkaa sitä ihastellen.

"Annahan minä hoidan homman!" Käyn polvilleni serkkuni jalkojen väliin ja kumarrun parturoidun hävyn puoleen. Annan kieleni aluksi leikitellä häpyhuulilla kevyesti. Serkkuni nostelee lantiotaan kärsimättömästi, naisellisen kiiman tuoksu on huumaava. Samoin on maku. Malttamatta itsekään kovin pitkään upotan kieleni syvälle tuohon kiellettyyn hedelmään palaten kerta toisensa jälkeen häpykielen pariin.

Hetken työstämisen jälkeen serkkulikka kirkaiseen orgasmin kourissa. Jatkan hetkisen hellää kielityöskentelyä.

"Joko riitti?" Ehkäpä tästä selvitään lievällä haureudella.

"Ei jumalauta, kyllä naisen pitää kerran elämässään kunnon kyrpää saada!" Ei selvitä.

Kohottaudun alhaisesta asemastani. Sopivaksi ovat nojatuolin suunnitelleet, kovana seisova kymmentuumaiseni sojottaa suoraan avoimena odottavaan pesään. Sovittelen terskani tummanpunaisille ja kosteille huulille. Serkkuni puolestaan tarttuu lanteistani ja vetää nivusemme yhteen.

Ähkäisen nautinnosta, kun melani uppoaa pehmeään, mutta ah niin tiukkaan mättääseen. Tuo kaunokainen vastaa ähkäisyyni omallaan. Alan hiljalleen liikkua kosteassa tupessa. Tyttönen ohjailee liikkeitäni kiihdyttäen tahtia tasaisesti.

"Joo, anna sitä mulle, anna, anna, anna!" serkkuni kuiskuttelee korvaani naimisen tahdissa. Hän vie kätensä pakaroilleni ja lihaksiani puristellen vetää minua puoleensa.

"Mä en kestä kovin pitkään", vastaan serkkuni kannustuksiin.

"Ei se mitään, multakin tulee, anna tulla sisälle!" Teen työtä käskettyä ja pumppaan siemeneni serkkulikkani kohdunsuulle, orgasmin kourissa supistelevan pimpin pohjukoille.

Hetken lepäiltyäni vetäydyn morsiamen sisältä ja nousen varovasti ylös.

"Joo, tulihan saatettua loppuun se 25 vuotta sitten aloitettu!" koitan lohkaista.

"Tästä ei sitten puhuta!" serkkuni vastaa vakavalla äänellä katsoen syvälle silmiini. Ei puhuta ei. Ei taitaisi riittää edes meikäläisen verbaaliakrobatia tämän selittämiseen.

...

"Tahdon", sanoo serkkuni pienen epäröinnin jälkeen. Tyttöystäväni puristaa kättäni. Minä puristan takaisin. Hävettää olla sika.

(c) Baloo, 2003