AndySander

Kuljin synkkää metsämaata polulta oikealta poikenneena kun vastaani tuli nainen. Hänen housunsa olivat väriltään siniset mutta hänen tarjoamansa tupakkansa oli punaista ja hänen silmänsä oli syksyisen metsän väriset. Haluatko nähdä suonsilmän? hän kysyi. Niin minusta tuli lesbovampyyrien vanki.

Nainen johdatti minut pitkin metsäpolkuja mökin pihaan. Sisällä tuvassa oli kalusteena vain patja ja peili. Nurkassa kyyhötti mitä kiehtovin naishahmo värjäämässä varpaankynsiään leukaansa polviensa päälle tukien. Hänen vartalonsa oli laiha ja hänen tukkansa oli musta takkuinen pehko johon oli koristeeksi kiinnitetty lehtiä, kukkia ja pieniä oksankappaleita. Hän ei vilkaissutkaan meihin.

Älä välitä hänestä, saattajani sanoi ja riisui itsensä ja nyökkäsi jotta seuraisin esimerkkiä ja kävisin hänen kanssaan patjalle. Hän kietoutui tiukasti kiinni minuun. Hän oli jäntevä naaras. Parittelumme oli kuin kiihoittavinta painia jossa minun piti jännittää kaikki lihakseni pienintäkin liikettä varten. Vähitellen ujutin paisuvaa kaluani hänen haaroihinsa. Polvillani painoin reisiä auki. Käteni hän oli onnistunut lukitsemaan syleilyynsä. Kampesin kaluni hänen pakaravakoonsa kun samalla hänen jalkansa vapautuivat omieni otteesta ja puristuivat ympärilleni. Pienellä liikkeellä vedin lantioni irti naisesta työntyen samantien takaisin kiinni häneen jolloin kaluni upposi vihdoin pillunhuulten väliin. Sen jälkeen kamppailu oli pelkkää mielihyvää. Reitensä pakaroiteni ympärille puristaen nainen painoi minua kiinni itseensä yhä lujemmin. Jokainen veto ja työntö oli lihastyön takana. Kuinka paljon hikeä ja siementä kehoni tuohon naiseen sinä yönä vuodattikaan.

Näin unta jossa yritin paeta mökistä mutta aina kulkuni toi minut metsän läpi takaisin.

Heräsin patjalta. Jokaikinen lihakseni oli hellänä. Oli aamu. Olin yksin mökissä. Ruokaa ja juomaa oli jätetty viereeni. Söin. Päivä kului. Vaivuin uneen. Illan myötä emäntäni saapuivat: heräsin ja huomasin että salaperäinen takkutukka, joka oli edellisyönä istunut tuvan nurkassa, oli palannut paikalleen. Hän tarkasteli minua mustilla silmillään. Ne olivat enemmän eläimen silmät kuin ihmisen. Vaatteenaan hänellä oli yllään paita joka ylsi hänen polviinsa. Nelinkontin hän tuli tuvan poikki luokseni. Hennolla kädellään, jonka kynnet oli kaikki värjätty eri väreillä, hän tunnusteli kehoani ja pehmeällä äänellään hän alkoi puhua.

Piditkö ruuasta jonka sinulle jätin? hän kysyi. Nyökkäsin
Tuliko aikasi pitkäksi? hän uteli lisää. Vastasin nukkuneeni suurimman osan päivästä. Hän tutki kasvojani silmillään ja alkoi lumota minua. Hän kääntyi minuun selin ja nosti paitansa helmaa paljastaen pakaransa samalla niitä levittäen niin että hänen persereikänsä tuijotti suoraan vasten kasvojani värikkäiden sormenkynsien välistä.
Nuolisitko minua? hän pyysi olkansa yli.

Hän on minun, kuului ääni. Eilisöinen rakastajani oli saapunut paikalle. Hän seisoi edessämme tumma takki yllään. Minä löysin hänet, hän jatkoi ja tempaisi takkutukan kauemmas minusta. Vaikutti että naiset kävisivät kynsin ja hampain toistensa kimppuun mutta yhteenotto saikin toisenlaisen luonteen. Saisinhan minäkin, takkutukka aneli alkaen liehitellä toista naista. Hän työnsi kätensä tämän takin sisään avaten sen ja paljastaen toisen naisen alastoman vartalon. He vaikuttivat unohtaneen minut kokonaan.

He näyttivät minulle mikä oli heidän suurin nautintonsa ja nautinnollisin ajanvietteensä. Kuinka he saivatkaan toisensa värisemään ja voihkimaan mökin hämärässä. Sitten he kävivät kimppuuni.

Väsyneet lihakseni olivat voimattomat tekemään vastarintaa kun he kietoutuivat kiinni minuun, upottivat kyntensä ja hampaansa lihaani ja vuoroin imivät minut kuiviin. Sitten he kampesivat minut vatsalleni patjalle niin että katseellani pystyin peilistä seuraamaan mitä he suorittivat minulla menojaan koko yön. Siitä lähtien olen ollut kirottu aina palaamaan heidän luokseen.