Kikka38

SIITTOLASSA 6: Polttomerkintä

Lue aikaisemmat osat ensin.

Kontallani betonisessa piharakennuksessa. Ulko-oven yllä rämisi tuulessa vanha peltinen kyltti, jonka teksti ilmoitti rakennuksen alkuperäisen tarkoituksen: Teurastamo. Tiesin, että täällä oli muinoin oikeasti teurastettu sikoja, oikeita emakoita. Nyt emakon asemassa olin minä, kontallani paljas liha pelosta väristen teurastamon veritahrojen laikuttamalla betonilattialla. Suoraan edessäni, vain vajaan metrin päässä, oli toisen konttauasennossaan vapisevan ihmisemakon pystyyn nostettu herkkuperse, jonka pelonhiestä kimaltelevat pakarat hytisivät kosteana hyytelönä nuotion loimussa. Aivan perseen vierellä kohennettiin tulta. Rautoja hehkuteltiin loimussa, käänneltiin, kuumennettiin hehkuviksi, lihaa polttaviksi. Edessäni pyllistävän naisen peräaukkoon oli ruuvattu samanlainen koukku kuin omaan pyllyynikin. Koukusta oli vedetty hihna kuolaintemme kaulapannan niskaosaan niin, että hihnan vetäessä siannahkamaskeistamme jouduimme pitämään päätä uljaasti pystyssä, ja samalla koukku esti peräaukkojamme sulkeutumasta, jotta varsinainen suolestus ja varrastus tapahtuisi sitten aikanaan ripeästi kuin tehosikalassa asiaan kuuluikin.

En muista siinä tilanteessa ajatelleeni yhtään mitään, ajatukset olivat paistuneet loimottavan nuotion verenpunaisiin liekkeihin, ajatusten tilalle nousivat aistimukset ja tunteet - pelko ja äärimmäinen jännitys ja avuton häpeällinen kiima, kiihottuneisuus. Se oli naiselliselle seksuaalisuudelle täydellisesti antautumisen hurmaa.
Kaksi pitkää ja kapeaa varjoa heilahtelivat näkökenttäni oikeassa reunassa. Kahden naisen alastomia vartaloita riiputettiin aivan katonrajassa. Polttomerkityt ruhot eivät enää rimpuilleet villisti niin kuin silloin, kun ne oli nostettu ranteisiin sidotuilla hihnoilla katonrajaan, mutta ne sätkivät vielä silloin tällöin, ja niiden varjot sätkyttelivät nuotion loimutessa teurastamon lattialla. Edessäni pyllistävä ihmisemakko ei enää vikissyt, mutta käänteli päätään silloin tällöin tulessa hehkuvien polttorautojen suuntaan. Sen iso perse tutisi edessäni. Pelosta ja kiimasta. Äärimmäisen tuskan piinavasta odotuksesta. Sen häpyhuulten välistä tippui pillunestettä. Sen persereikä supisteli irstaasti metallikoukun ympärillä. Tämä oli naisen seksuaalisen kokemisen ehdotonta kliimaksia, ehdotonta antautumista.

Kuolamme valui suuriksi kärsimyksen lätäköiksi julmalle, kovalle betonilattialle, jota alaspäin roikkuvien rintojeni turvonneet nännit hipoivat. Metallikoukku syvällä peräsuolessa, sieraimet ylös siankärsäksi vedettyinä kaljun pään ylitse. Sitten lihamestari nosti hehkuvan poltinraudan tulesta, toi sen aivan edessäni pyllistävän tyttöpossun kärsän eteen ja irvisti julmasti. Hän siirtyi kinkkuna odottavan pyllyn taakse rauta ojossa. Silmäni varmaan laajenivat kauhusta. Sitten kuului ilkeä sihahdus, kun hehkuva rauta painettiin paljaan ihrapyllyn kimmoisaan poskeen. Liha kärysi. Tyttö kirkui ihan sikana. Polttomerkitty perse pyöri edessäni kuin yrittäen tuskaa karkuun. Ja tyttö kirkui, kirkui. Lihamestari ei sääliä tai armoa tuntenut, päinvastoin kirkuminen näytti kiihottavan häntä. Koska suumme oli levitetty raudoilla auki, ei armon rukoileminen käynyt päinsä, kirkuminen, huutaminen ja itkeminen olivat ainoat tunneviestinnän välineet. Isäntä löi tyttöpossua ratsupiiskallaan. Lujaa. Tyttö parka huusi pää punaisena ja kaulasuonet ratkeamaisillaan. Uusi lyönti, piiskan terävä pamaus hyllyvään perselihaan, kirkumista, suoraa huutoa.

Lihamestari asetti polttoraudan tuleen kuumenemaan, oma perseeni oli merkkausjonossa seuraavana. Lihamestari nosti puolitajuttoman tyttöpossun pois merkkauspenkiltä ja ripusti kattoon kahden muun polttomerkatun ruhon viereen sätkyttelemään. Kolme alastonta, katonrajaan ripustettua naisvartaloa heitti pitkät, kapeat varjonsa teurastamon betonilattialle, kun isäntä tarttui kuolainteni hihnaan ja konttautti minua pari metriä eteenpäin. Niin, että paljas pyllyni oli avuttomana pystyssä polttorautaa kuumentavan nuotion loimussa.

JATKUU…