Slups

Se oli ollut aivan tavallinen työpäivä joulukuun alussa. Pimeää tullessa, pimeää lähtiessä. Olin joutunut olemaan hiukan ylitöissä ja olin matkalla autolleni, joka oli kadun toisella puolella parkkipaikalla ja johon ei katuvalojen kajo juurikaan osunut.
Huomasin hahmon autojen seassa. Tupakan punainen piste osui silmiini, siellä oli siis joku. No, samapa tuo, ajattelin, joku muukin lähdössä...
Pääsin autolleni, kun kuulin nimeäni kutsuttavan, se oli Leila. Sihteeri paria kerrosta alempaa.
Menin hänen luokseen, moikkasin ja kysyin;
- kutsuitko äsken?
- joo, huomasin jonkun tulevan ja ajattelin, että se olisitkin sinä.
- no mitä?
- kuule, mä en tänään tajunnut sitä koosteen tekemistä, miksi sellainen pitää tehdä, kun se on jo tehty aiemminkin ja jaettu eteenpäin.
- no, en mäkään sitä ymmärrä, miksi se piti tehdä uudestaan, mut saitko sen tehtyä?
- joo, sain ja lähetin.
- okei, sittenhän se on selvä juttu.
Leila oli tumpannut tupakkansa ja astui autoon, veti ovensa kiinni. Oletin hänen lähtevän, kun hän avasi ikkunan ja kysyi; - mitä huomenna, onko sillä laskelmalla kiire ja mihin se lähetetään?
- on kai, en tiedä, pitää kysyä ja aloin kertaamaan sitä mielessäni ja kertomaan siitä tarkemmin. Leila kuunteli. Kertoilin aikani keskittyneesti asiasta ja yht'äkkiä havahduin hänen ääneensä:
- sä oot siinä niin sopivasti, voisinks mä ottaa sulta suihin?
- häh? mitä sä...
- kyl sä kuulit.
- siis nytkö? tässäkö?
- nii, nyt ja tässä. Avaa housus ja ota kalus esiin.
Sen sekunnin murto-osan olin ihan sekaisin, päässä meni ja tuli sekamelskaa, en tiennyt, mitä tehdä, mutta vaistonvaraisesti avasin housun vetoketjun ja kaivoin kaluni housuista esiin. Leilan pää työntyi avonaisesta ikkunasta ja hamusi kaluani suuhunsa. Huomasin siirtyväni ihan kiinni autoa vasten ja samalla syvemmälle Leilan suuhun.
Hän alkoi imeä, hän oli siinä hyvinkin taitava, kaluni sai kyllä nautinnollista käsittelyä. Hamusin hänen hiuksiaan kädelläni ja oikeastaan aloin vedellä hänen päätään käteni tahdittamana. Työnnyin tuohon pieneen, mutta niin taitavaan suuhun yhä uudelleen ja uudelleen. Hän tiesi, mitä teki, tosin kuin minä, en tiennyt oliko tämä oikein vai väärin, omatunto kolkutteli mielessäni hetkittäin, vaimoni ei sellaista taitoa omannut, kuin tämä nainen autossaan.
Mutta nautin. Nain tuota naista suuhun ja hän oikeasti tahtoi sitä, hän imi ja välillä otti minut syvälle nieluunsa asti, panin häntä kiihtyvään tahtiin, en antanut hänelle mitään taukoa.
Hän päästi kaluni hetkeksi suustaan ja sanoi; - anna merkki, kun sulta alkaa tulla, ihan mikä vaan.
Ja jatkoi. Kai hän oli kuullut huokailuni, joita jatkui koko ajan, tai tunsi kiihkoni, määrätietoiset työntöni hänen nieluunsa.
Tunsin jo hiukan lähtölaskentaa pusseistani, vaikka toivoin, ettei vielä, ei vielä, ei vielä...
Vaan minkäs teit, lastini oli valmiina matkalleen.
Otin häntä tiukemmin kiinni hänen hiuksistaan ja kuiskasin; - nyyyt alkaa....
Hän vetäisi minut syvälle suuhunsa ja jäin sinne. Tunsin vain hänen kielensä pyörivän kaluni ympärillä, kun aloin ryöpsähdellä hänen suuhunsa, hän piti minua otteessaan tai tarkemmin suussaan syvällä, enkä minä siitä olisi mihinkään halunnutkaan.
Annoin lastini lentää vapaasti, kaluni sylki spermaa ja sitä mukaa, kun sitä tuli, hän nieli lastiani.
Olin tullut, antanut kaiken, kun hän vielä jälkilämmitteli kaluani ja lopuksi antoi sille suukon.
- ihana kalu ja mahtava lasti. Tekikö hyvää?
Mumisin jotain epämääräistä, taistelin polvieni kanssa, etteivät ne pettäisi alta, pidin kaksin käsin autosta kiinni.
- mieletön fiilis, sopersin, jalat vaan meinas mennä alta.
- ottiko noin koville, hän naurahti.
Taiteilin kaluni takaisin housuihini ja jäin nojaamaan autoa vasten.
- tykkäsiks sä, ääni autosta kysyi.
- arvaa vaan, kuinka paljon, vastasin.
- otettaisko uusiks joskus? Mä tykkään spermasta, se on terveellistä.
- tietysti, jos saan sulta tollasta poskihoitoa, niin millon vaan.
- selvä, lataa nyt muutama päivä ja annat sit uuden lastin, jooko.
- tähän palataan.
- varmasti.
Ikkuna sulkeutui, hän käynnisti autonsa ja peruutti ruudusta pois, vilkutti minulle ja lähti pois.
Menin autolleni ja istuin hetken kooten itseäni yhtä upeaa kokemusta rikkaampana.

Pimeään aikaan tästä ikkunaharrasteestamme tulikin viikottainen tapa, joka jatkuin läpi koko talven ja kesällä siirryimmekin luonnonhelmaan hieman syvempiin tutkimuksiin, vaan siitä enemmän jatkossa, jos tahdotte...