Timo P.

Tapaus sattui mulle nuorenamiehenä, kun kävin viimeistä vuotta lukiota ja olin kotosalla maalla joululomalla. Eikä se lähde mielestäni koskaan. Se vaikutti siihen, mitä nyt olen.

Tunnelma oli mahtava, joulusauna lämmitetty. Isäukko, äitimuori ja pikkuveljet olivat menneet saunaan. Mullahan oli jo miehen vehkeet, joten en tuppautunut enää joukkoon äitini aikana vaan odottelin tuvassa vuoroani. Lopulta äiti tulikin vanhassa saunanutussaan pyyhe märän tukan suojana tupaan ja sanoi, että ny on sun vuorosi mennä kylpemään.

Otin pyyhkeen ja pesuaineen ja läksin tallomaan pihalle kohti saunaa. Joku huhuili vähän matkan päässä pimeällä tiellä. Naapurin äijä Einari sieltä oli tulossa meille. Tulikkos joulusaunaan, mä taisin huikata ja se naureskeli, että totta kai sauna maittaa aina. Enempiä ajattelematta käskin hakea tuvasta äitimuorilta pyyhkeen ja tulla meidän miesten joukkoon saunomaan.

Olin talsinut jo vähän matkaa ja olinpa melkein saunan ovella, kun mieleeni tuli ajatus kääntyä takaisin. Naapurin äijä oli ollut jotenkin kummallinen, naureskellut ovelasti mulle. Jokin ei ollut nyt kohdillaan, tuumailin. Niinpä läksin takaisin ja hiiviskelin sisään varovasti, jotta kuulisin, mistä tuvassa puhutaan.

Oikeassa olin. Einarilla oli heti pahat mielessä. Elä nyt, pois se käsi sieltä, tuhisi äitini topakasti. Mutta tämä röyhkeä naapurin äijä vaan kaiveli saunanutun alta ja nauraa kähisi. Kiusoitteli, että jos en otakaan, tykkäät sä tästä kumminkin. Se oli äitini leveässä takapuolessa kiinni iiliäisen lailla ja kouri takaapäin. Toinen käsi kävi tisseillä. Äiti yritti hätistää tunkeilijaa irti itsestään. Anna ny, saunapuhdasta, Einari leperteli kiimaisena. Tyrmistyin eteisen ovella kuullessani tuollaista.

Mun nuorenmiehen mielessä kuohahti kunnolla. Olin jo menossa rökittämään naapurin äijää, kun karmaiseva tieto iski päin mun kasvoja. Oothan sä ennenkin antanu, Einari kähisi äidilleni. Äiti hymähti vaan siihen vastaukseksi ja jotenkin sen vastustelu muuttui siinä hetkessä laiskanlaiseksi. Tunsin hikoavani ja pumppuni jyskytti tuhatta-sataa. Olinhan jo sen verran iso mies, että tiesin, mitä kohta alkaisi tapahtumaan, vaikka en itte vielä naisiin ollut siinä iässä päässytkään. Itte kun olin sen verran ujo lukiolaispoika vielä, etten tohtinut pyrkiä kovasti.

Mutta naapurin isäntä tuntui osaavan asiansa. Se kuopaisi saunanutun äitini päältä ja alushousuja ei haittana ollutkaan. Lihaisasti vähän rehevän äitini imettäneet tissit roikkuivat pulskeina ja punaiset nännit ja laajat nännipihatot houkuttelivat imemään itteään nytkin. Jalkovälistä pilkisti tumma karvaturrukka. Sieltä mutkin oli tehty. Törkeä naapurin isäntä työnsi arkailematta paksut sormensa sinne hieraistuaan isoja maalaistissejä tyytyväisen oloisena. Kastuu, kastuu, se sanoi lipevästi. Painui mieleeni kuin polttomerkki.

Sitten ähkien avasi Einari vyönsä ja laski housunsa alas nilkkoihin. Sen jalkovälistä pompahti tojimaan melkomoinen mulkku. Nahka oli terskanniskan takana rullalla. Isot pallit roikkuivat rumasti kuin elikoilla. Mun nuoruudessani maaseudun ukoilla näki vielä sellaisia rotjakkeita, että lienevätkö olleet löysälahkeisten housujen vai perintötekijöiden ansiota. Harvemmin semmoisia kaupungin saunoissa nykyään näkee. Oli karmeaa nähdä oma äiti ja naapurin rietas ukko kiiman vallassa, kun isäukko oli poissa, saunassa. Ja mäkin jäin seurailemaan vaan, mitä tulemaan pitää.

Ei siinä aikailtu. Einari työnsi äitini aika kovakouraisesti pöytää vasten, tarttui kourillaan äitini muhkeaan perseeseen ja nostaa jymähytti pöydälle. Pulskeat tissit vain rötkähtivät siinä hommassa. Totta kai minä niitäkin sihtailin, vaikka oman äitini lolloista kyse olikin. Äiti nojasi taaksepäin kyynärvarsiinsa ja alistui tilanteeseen, antoi naapurin äijän tulla ja nussia. Ennen sitä en olisi ikinä uskonut tuollaista omasta topakasta äitimuoristani. Mutta nainen se näkyi olevan äitikin, vaikka kuinka oli hurskas aviovaimo ja kolmen pojan äiti. Tottapa sitä joskus kuuli iltaisin natinaa ja ähinää alakerrasta, mutta ymmärsin sen jo kuuluvan avioliittoon, isäni oikeuksiin. Milloinkaan en ollut nähnyt muiden kuin eläinten naintia ennen tätä. Kiihotti kovasti.

Einarin kyrpä oli noussut täyteen seisontaansa, jäykäksi kuin talikon varsi. Niin myös mun omani, niinhän nuorillamiehillä tekee vähemmästäkin. Ei puhettakaan, että naapurin äijällä olisi siinä tilanteessa ja siihen aikaan ollut kortonkeja. Ei kai niitä maalla pahemmin vielä silloinkaan käytelty, vedettiin vaan kesken ulos, jos maltettiin ja käytettiin muitakin kotikonsteja. Olisinko vielä voinut keskeyttää kaiken, huutaa, että et voi tehdä tuollaista isälle ja meille muille, et voi antaa vittua naapurin isännälle. Se jäi tekemättä. Moniko nuorimies semmoista uskaltaisi tehdä vastaavassa tilanteessa, kun omakin kiihotus painaa päälle ja pääsee näkemään aidon naimisen.

Hiestä märkänä ja hermostuneena ihmettelin, miten äitini levitti vaan mitään sanomatta lihavia reisiään Einarille. Silloin taisi mieleeni jymähtää ne Einarin sanat. Onhan se antanut ennenkin. Ties miten monta kertaa, kun minäkin olin nyt kaupungissa koulussa viikot. Tämmöistä eläimellistä meininkiä maalla en ollut ennen nähnyt enkä uskonut olevan. Naapurit naivat salaa keskenään. Äidin tumma karvamätäs aukesi märkänä Einarin hirmukyrvälle, vaikkei olisi saanut. Turrukka pilkahti sivusuunnasta mulle oven suuntaan enää vähän. Mutta äijän vehkeet näin, kun se otti naureskellen suorostaan kiinni, räkäisi kunnon sylkimällit siihen liukasteeksi ja nuljaisi sitten ison mulkkunsa suoraan julma terska paljaana suoraan äitini haaroväliin. Sinne mäiskähti.

Ei siinä aikailtu missään kohtaa. Einari työntyi syvälle sisään, äitini ähkäisi. Taisi tehdä sen verran tukalaa. Paljon mitään ei puhuttu toimituksen aikana. Jotain välillä kähistiin, en muista enää, mitä, enkä kai kuullutkaan hyvin. Sitten Einari vilkaisi suoraan eteiseen hämärään. Vetäydyin taaksepäin. Se huomasi mut, muttei säikähtänyt sitä mitenkään. Tarttui vaan äitiäni tukevalla otteella jaloista ja alkoi naida. Äitini alkoi hymistä, ummisteli silmiään ja taivutteli niskojaan taaksepäin kuin mikäkin portto. Pyyhe putosi sen märistä hiuksista pöydälle. Tissit jytisivät, kun Einari alkoi paukuttaa kovemmin. Pian alkoi vittu jo päästellä riettaita ääniä, märkiä lurskuja ja semmoista lätinää, tiedättehän te, jotka sen ovat kuulleet ja kokeneet.

Taas Einari vilkaisi eteiseen lykkiessään. Tuijotin kiiman vallassa näkemääni pimeästä, muka piilosta. Naapurin härski äijä irvisti suu hymyssä mulle ja iski silmää. Onneksi äiti ei huomannut, kun ynisi ja vaikersi pää taakse taipuneena saadessaan kullinsuoroa reikäänsä. Häpeä leimahti sisässäni, kun Einari mut oli äkännyt ja tuolla tavalla otti mukaan kiellettyyn tilanteeseen. Sen ilmeet kertoivat kaiken: Katsopas poika, miten äitiäsi nussitaan ja kunnolla. Näin hyvää naisen kiimainen vittu tekee miehelle, tekisi jo sinullekin, pojannallikka. Mutta katso sinä vaan vielä, kun aikamies nussii ja ota oppia. Ei se tuohesta ole äitisikään märkä turrukka. Sopii sinne välistä muidenkin kuin isäsi mulkku. Mitäs me miehet, annetaan isäsi vaan saunoa, täällä nussitaan nyt.

En mielestäni kosketellut omaa kyrpääni paljonkaan, mutta voihan muisti pettää. Oli se vaan näetsen niin kova kokemus nuorellemiehelle, ettei voi enää näin jälkikäteen kaikkea varmasti muistaa. Kun siinä menee itsekin semmoiseen kiimaan. Mutta äkisti herkistynyt kullini laukesi kuin itsestään ja siemennesteet levisivät kuumina pitkin housujani. Tutisin kunnolla. Varmasti huohotin ääneen. Se oli varmaan elämäni rajuin siemensyöksy siihen mennessä.

Mielestäni Einarin hetki tuli yhtä äkisti. Kun se aikansa oli nussia paukuttanut äitini lihavaa pyllyä vasten kulli vitunhaarassa, äitini vaikersi jo kovalla äänellä tytisten, ja siltä kai tuli. Ja silloin mieheltäkin tuli. Kurkullaan se karautti melko karmean ärjäisyn tupaan. Einarin perse jysähti jotenkin väkisten kerran, toisen, kolmannen, neljännen, kun se laski siemenensä siekailematta äitini avoimeen tuheroon. Ei mitään puhetta ehkäisystä, sinne vaan. Vittu suorastaan lotisi jo.

Pidettyään munaansa vielä vähän aikaa ilmeisen sykkivässä turrukassa naapurin isäntä vetäisi sen ulos. Ja se oli ihan limainen ja turpea, juuri nussinut ja siementänyt. Pelosta ja laukeamisesta huumaantuneena kompuroin pimeässä eteisessä, mutta näin yhä tupaan. Äitini vittua en ennättänyt kunnolla nähdä, kun se tuli alas pöydältä. Kun ittekin olin kiimasta ja järkytyksestä ihan sekaisin. Mutta sen muistan, että naapurin isännän siemennesteet valuivat äitini reisille. Isoista säkeistä oli turahtanut toosaan kunnon satsi. Äitini siinä siunaili jotain ja etsi pyyhettä, jolla kuivaili pulleita reisiään. Einari vaan naureskeli, sanoi jotain, että tätä sä, akka, tarvitsit ja niin mäkin, ja taputtaa läpsytti äitini pulskeaa pyllyä. Sitten se vetäisi muina miehinä housut jalkaansa ja sanoi painuvansa saunalle. Mulle tuli kiire juosta edeltä.

Totta kai isäni heti huomasi, että Einarin mulkulla oli juuri nussittu. Se oli vielä ihan limainen, tumma ja turvoksissa, kun äijä tuli lauteille. Niin kuin vähän mullakin, mutta yritin peitellä. Saunavieras käyttäytyi häpeämättömästi, suorastaan vihjaili koko ajan, mitä oli päässyt tekemään. Isäni vaikutti yrmeältä, heitteli löylyä kiukaalle. Eikä se antanut mun kauan saunoa vaan käski painua pikkuveljien kanssa tupaan. Kuiskasin pukuhuoneessa veljille, että juoskaapas te jo edeltä, tulen ihan heti mäkin. Äijät kai luulivat meidän kaikkien painuneen ulos, kun ovi aukesi ja sulkeutui. Minä jäin kumminkin kuulolle.

Taasko sinä kävit naimassa minun eukkoani, isä kuului kysyvän karusti. Oli niin sopivasti hollillaan ja saunapuhdasta vittua, selitteli naapurin isänsä melkoisen hilpeällä äänellä. Ei sitä nyt silti mun tietämättä tarttis, isä ärhenteli. Elä ny oo kärmeissäs, käyt joskus vastakylässä meillä, Einari kuului sanovan. Ei sua oo aikaan näkynykään, se jatkoi. (Sanatarkkoja lauseita en voi muistaa, mutta tähän tyyliin puhuivat.)

Tämä kaikki oli mielestäni karmaisevaa, ja vielä jouluaattona. Oliko isänikin käynyt joskus naimassa Einarin Annikkia, en voinut uskoa. Ja että isäni tiesi ja hyväksyi jopa, että Einari nussi äitiäni, vieras mies. Sain hyvät otit, Einari kehuskeli häpeämättä. Veditkös ulos ajoissa, isäni kyseli. Ei tullu vejettyä, nauroi Einari, sisään meni. Saatana sun kanssas, kirosi isä saunassa. No, jos tulee lapsi, niin maksetaan yhessä, Einari rehenteli. Se oli mulle jo liian karmaisevaa. Tämmöistäkö oli aikuisten elämä kotikylässäni. Painuin hiljaa ulos pakkaseen. Koko joulun ajan kurkkuani kuristi. Ja runkkasin ankarasti vinttihuoneessani, oli pakko. Monta kertaa päivässä.

Lapsi tuli, tai oikeastaan kaksi. Kaksostytöt, pikkusiskoni, jotka äitimuori väänsi vielä 43-vuotiaana. Rytisi se sänky alakerrassa sinä jouluaattoiltana ja seuraavanakin iltana oikein kunnolla, kovemmin kuin pitkään aikaan. Isäukko yritti kai ottaa takaisin, mitä otettavissa oli. Jostain lapsellisesta syystä olen aina halunnut uskoa, että toinen kaksossiskoista olisi isän tekemä, toinen Einarin tekemä. Vaikka jo mä lukiolaispoikana tiesin, miten asiat olivat, sama siittiö oli aikaansaanut molemmat, kenen sitten olikaan. Silti en halunnut antaa Einarille sitä iloa, että hän olisi tehnyt molemmat lapset äidilleni, isäni kustannuksella. Liekö maksaneet elatukset puoliksi, kuten joulusaunassa uhosivat, sitä en tiedä.

Tämä karmaiseva nuoruuteni jouluaattokokemus on kai ollut suurimpana syynä siihen, etten minäkään ole ollut kahdelle vaimolleni aviouskollinen. Tämän toisen kanssa on jo päädytty sovittuun parinvaihtoilkamointiin. Mutta naapurin Einari opetti omalla tavallaan mulle, nuorellemiehelle, että voi tästä elämästä nauttia välillä lihallisestikin, vaikka salaa. Eiväthän omat vanhempanikaan parinvaihtoa näemmä kavahtaneet, vaikka elettiinkin vasta seksuaalisen vapautumisen jälkeistä aikaa, ja vieläpä hiljaisella maalaiskylällä. Vai olisiko siellä tuo seksuaalinen vapautuminen ollut aina voimissaan, jotain vanhaa metsäsuomalaista perua, kuka tietää.