Mikkok

Maken kanssa saunassa 3


Tarina on jatkoa tarinoille Saunassa Maken kanssa ja Maken kanssa saunassa 2.


Niin siinä vaan sitten kävi, että Nina leppyi alkukauhistuksen jälkeen siitä, että ukkonsa oli bi. Ihan hyvä niin. Eipä silti, aiheesta ei meillä tietenkään puhuttu, eikä siihen liittyviä vihjailuja tarvinnut Ninalle esittää. Tosin Maken kanssa peuhaaminen kolmistaan olisi kyllä OK, jos minä vain pitäisin näppini erossa Makesta. Miten senkin muka voisi luvata.

Aika vyöryi ja mekin muutimme työn perässä Imatralta Helsinkiin. Ei mihinkään Vantaalle tai Espooseen vaan ihan oikeasti Helsinkiin. Monen sattuman jälkeen asuntokin löytyi ja vieläpä kiven heiton päässä Maken kämpästä. Sopi minulle erittäin hyvin, sillä Make oli mitä parasta kaljoittelu- ja lenkkeilyseuraa. Itse asiassa paras kaverini kun oli, niin aikaa tuli vietettyä yhdessä tosi paljon. Kaikista hauskinta, mitä housut jalassa voi tehdä, oli kuunnella Maken tarinoita töistä siitä kuinka hän oli palauttanut asiakkaita ruotuun ja muutoinkin hänen rähähdyksiään mitä erinäisimmistä vääryyksistä. Make, jos joku, osasi kiihtyä nollasta sataan alta aika yksikön. ”Vittuuks se sulle kuuluu” oli aika yleinen kommentti, jonka saivat kuulla pankkivirkailijasta baarimikkoon kaikki tyhmän kysymyksen esittäjät. Ja se tapa, jolla Make sähähti oli todella seksikäs. Ainakin muhun se upposi.

Yhteinen kaverimme Niko muutti Saloon Nokian insinööriksi. Niko oli urheilullinen ja komea sälli, jonka naissuhteet eivät ikinä kestäneet yli kahta viikkoa. Niko oli täydellinen lohduttaja kaikille naissuhteissaan tyrineille, koska hän ei kysynyt milloinkaan syytä miksi suhde oli kariutunut. Niko itse asiassa ei varmaan edes tiennyt, että parisuhde voi kariutua jostain erityisestä syystä. Niin tai näin olimme ilokseni matkalla Saloon juhlistamaan Nikon uutta asuntoa. Reissuun oli kutsuttu ties kuinka monta kaveria, mutta lopulta lähtijöitä oli vain minä ja Make. Kutsukin oli esitetty vain pojille, naiset eivät kuulemma kuulu kunnon tupareihin. Kolmistaankin kyllä pystyisimme juomaan kaikki viinat Salosta. Maken kanssa varmistimme asiaa kuitenkin sen verran, että imaisimme muutamat oluet jo Pendolinossa, ties vaikka se viina loppuisikin Salosta.

Saloon saavuttuamme Niko esitteli meille nopealla autokierroksella Salon keskustan ja Nokian tehtaiden portin. Näimme siis miksi olimme Salossa. Kiva portti. Kiertoajelun jälkeen majoituimme Nikon kämpille. Isäntä oli saanut jostain innostuksen pitää vieraitaan täysillä hyvänään ja oli siksi päättänyt luovuttaa parisänkynsä minulle ja Makelle ja nukkuisi itse sohvalla. Tällainen järjestely sopi tosi hyvin minulle.

Päivä alkoi ekojen kaljojen jälkeen sijoitetulla lenkillä ja uimalan lenkkisaunalla. Järjestelin itselleni paikan Nikon ja Maken välissä, jotta pääsin saunassa sopivasti vilkuileman molempien kundien varustuksia. Saunassa itse asiassa oli hirmu ruuhka, joten istuimme kiinni toisissamme. Mukava bonus. Salo alkoi tuntua ihan mukiin menevältä mestalta. Mesta paikka, niin kuin Matti olisi todennut.

Illan pakollisella baarikierroksella yritimme imaista Salon kuivaksi, mutta huonolla menestyksellä. Ilta loppui jo noin klo 23, kun Niko päätti uudelleen laatoittaa raflan vessan seinät. Lensimme ulos. Kaikkia huippasi tuossa vaiheessa jo sen verran, että tallustelimme kämpille ja löimme päät tyynyyn heti, kun olimme Maken kanssa saaneet suihkutettua Nikon sänkyyn kelpaavaksi Nikon kämpän käsittämättömän ahtaassa pesukopissa. Ei siellä ainakaan kaksi miestä mahtunut pesemään kolmatta hervotonta äijää. Lopulta puhdasta tuli ja Niko saatiin sohvalleen köllimään. Tuskin ehti pää tyynyä koskettaa, kun jannulta meni totaalisesti virrat pois.

Kömmimme Maken kanssa Nikon parisänkyyn. Minä jouduin seinän puolelle alkoviin sijoitetussa sängyssä, mutta sehän sopi. Jouduin könyämään Maken yli, kun olin saanut iltapissit pöntötettyä. Vähän hitaasti ja vaikeasti se kävi ja sainkin Makelta sähähdyksen: ”No mene nyt siitä jo perkele! Tässä mitään panemaan ruveta.”

Eipä aikaakaan, kun olimme jo molemmat unessa. Unessa, josta minä heräsin johonkin kolinaan aamuyöstä. ehkä postinjakajaan tai koiransa kusettajaan. Hälläpä väliä. Katuvalon kajossa silmäilin ilman peittoa vieressäni makailevaa Makea. Seksikäs six-päck, karvaiset reidet ja upea pullotus tiukoissa ihon myötäisissä kalsareissa. En voinut vastustaa kiusausta, vaan rupesin sivelemään Maken kullia kalsareiden läpi. Eipä aikaakaan, kun veitikka virkistyi sen verran, että terska pullahti kalsareiden kauluksesta esiin. Ajattelin ihan vähän lipaista sitä ja käydä sitten nukkumaan.

Äkkiä uninen ääni kysyi vierestäni ”Mitä helvettiä sä teet?” Ennen kuin ehdin vastata Make jatkoi: ”Ota ne kalsarit edes pois multa, ne puristaa mun kulkuset kohta kuiviksi.” No eipä tarvinnut mua kahdesti kehottaa. Maken kalsarit lensi sängyn päätyyn ja omani perässä. Aloin kunnolla imuttaa Maken 19 senttistä iso terskaista ja suoraa parrua. Kiimalimaa tuntui Makella riittävän, mutta sen mausta olin aina pitänyt ja Maken tavara oli jotensakin kuin olisi XO –konjakkia juonut.

Yllätyksekseni Make hetken niskaani siliteltyään kysyi, saisiko hänkin maistaa minun kalua. Häh? Paras kaverini, jota olin pitänyt korkeintaan passiivisena bi-seksuaalina, kysyi saisiko imeä mua. No todellakin sai. Vaikka Make oli kaikesta päätellen ensimmäistä kertaa asialla, nautin touhusta täysin siemauksin. Hetken päästä Make pyysi minua kääntymään kyljelleni. Teki kuulemma mieli panna. No mikäpä siinä, eikun kokeilemaan.

Vilkaisin äkkiä Nikoa. Jannu nukkui onnellisen tietämättömänä siitä, mitä torpassa parhaillaan tapahtui. Nikon raskas hengitys kertoi unitilan olevan riittävän syvä vaikka sodan syttymiseen. Tästä huolimatta päätimme hoidella homman kyljellään, jos Niko kuitenkin sattuisi heräämään. Tilanne oli muuttunut siten, että nyt asialla oli kaksi ensikertalaista. Minuakaan ei ollut koskaan hässitty b-rappuun eikä Make ollut koskaan myöskään kokeillut kakkosta. Vaikka Makesta pidinkin, kuin hullu puurosta, oli meidän todettava viiden minuutin ähellyksen jälkeen, että Maken kaira vaan ei mahdu mun perseeseen. Tai, jos sen sinne saa niin sitten koko talo kuulee, että Nikon kämpillä tapahtuu.

Sen verran ähellys otti voimille, että luopumisvaatimukseni jälkeen minä taisin hetkeksi torkahtaa. Makea sen sijaan tilanne oli vienyt yli sen pisteen, josta paluuta ei ole. Heräsin Maken töniessä minua hereille ja kysellessä oliko minulla nenäliinaa. Vieressäni makasi paras kaverini kyrpä kädessään ja mällit vatsansa päällä. Totesin, että ei tässä mitään papereita tarvita ja rupesin suukottelemaan Maken rintaa ja etenin siitä alaspäin mälliläikältä toiselle. Alkuun Make yritti vähän estellä, mutta sitten ”ei hei älä viitsi” muuttui ”uih, jätkä on ihan eläin” –tyypiseksi tyytyväiseksi kuiskailuksi. Lopuksi imeskelin vielä Maken mahtavan veijarin puhtaaksi ja siihen me sitten nukahdettiinkin alasti vierekkäin.

Aamulla Niko huomasin sängyn päädyssä kalsarimme mytyssä. ”Hei, onks jätkät nussinu yöllä??” tärähti kysymys ja minä olin jo jäädä sanattomaksi. Make kuitenkin sähähti omaan tyyliinsä vastauksen kuin tykin suusta. ”Haista vittu. Me mitään olla nussittu. Isomunaset vaan joutuu nukkumaan alasti, jotta kulli ei menis kuolioon aamuseisokissa.” Nikolla oli meistä kolmesta selvästi pienien meisseli ainakin lepotilassa, joten selitys kelpasi ilmeestä päätellen liiankin hyvin.

Viikko tästä eteenpäin olin menossa hakemaan Makea kämpiltään ja olimme menossa Hämeenlinnaan hakemaan Maken crossipyörään jotain ratasta. Olin koko viikon ollut päästäni ihan sekaisin. Salon tapahtumat olivat vaivanneet mua. Tai oikeammin ne olivat saaneet mun suhtautumiseni muuttumaan Makeen. Make ei enää ollut mun paras kaveri, vaan mä olin rakastunut Makeen. Olin jo ehtinyt miettiä miten selittäisin Ninalle asian. ”Hei rakas, mä tykkään kyllä sustakin, mutta me muutetaan Maken kanssa yhteen. Kaksistaan. Pidä kiva elämä. Moooi”.

Tunnelma autossa oli hiljainen. Normaalin vilkkaan keskustelun sijaan istuimme radiota kuunnellen. Muistan vieläkin elävästi kaiken mullistaneen hetken. Keräsin kaiken rohkeuteni ja olimme juurikin Keimolan Kesoilin kohdilla. Kerran Kesoil, aina Kesoil. Laitoin käteni Maken reidelle, vilkaisin häntä silmiin ja kerroin rakastavani häntä ihan oikeasti. Tuntui oudolta tunnustaa rakkautensa ensikertaa toiselle kundille, mutta tulipahan tehtyä.

Make ei sähähtänytkään omaan tavaramerkkityyliinsä vaan laski hellästi kätensä omani päälle ja puristi hetken varovasti minun kättäni. Tämän jälkeen Make nosti käteni reideltään vaihdekepin päälle, katsoi minua silmiin ja sanoi: ’”Ei Miksa, tää ei ole mun juttu. Mä pidän kyllä susta, mutta en mä voi ikinä edes ajatella rakastavani toista kundia. Se mitä tapahtu Salossa oli virhe ja mun on pitänyt puhua siitä koko viikko sun kanssasi.”

En osannut sanoa mitään. Mieleni teki pyyhkiä äkkiä kyyneleet silmistäni, mutta toisaalta tuntui niin pahalta, etten pystynyt edes siihen. Kyyneleet poskilla katsoin hetken Makea ja sen normaalin ”räyh” ilmeen sijaan Make katsoi takaisin anteeksipyytävästi, ihan vähän hymyillen. Sanakaan ei sanottu ennen Riihimäkeä. Mun päässäni takoi vaan oma tyhmyyteni. Miksi mä menin sanomaan niin. Nyt kaikki meni ihan persiilleen.

Paluumatka sujui leppoisasti. Ihan niin kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan. Make luennoi uuden rattaansa etuja ja ärhenteli myyjän tyhmää asennetta crossipyöriä kohtaan. Onnistuneesta arkeen paluusta huolimatta minun ensi vaikutelmani rakkauden tunnustukseni onnistumisen suhteen osoittautui oikeaksi. Kaikki meni persiilleen. Make etääntyi, emme enää saaneet sovittua yhteisiä lenkkiaikoja, Makelle tuli muita kiireitä ja niin edelleen. Nykyisin näemme ehkä kerran vuodessa jonkun kaverin luona. Kaikki on välillämme OK, mutta ei kuitenkaan niin kuin ennen.

Nykyisin aina joskus pienessä punaviinissä selailen Maken facebook -sivuja ja mietin sitä vahinkoa, mitä voi saada aikaan paljastaessaan omat tunteensa toiselle ihmiselle. Liian suuri menetys siitä hyvästä, että tykkää jostain ihmisestä tosi paljon. Ja enemmänkin. Kerran Nina kysyi minulta, että miten jaksan selailla Maken kuvia ja seinäkirjoituksia. ”Jannua ei ole näkynyt meillä vuosiin. Ennen sekin sai täältä vaikka mitä ja nyt ei seura kiinnosta. Haistais sekin jätkä vittu” Niinpä.

Loppu