Astun esimieheni työhuoneeseen.
-Teilläkö oli asiaa herra Parker?
Herra Parker ei edes viitsi nostaa katsettaan paperivyöryn uumenista. Hän näyttää kieltämättä erittäin seksikkäältä, kun hän tekee työtä. Ne hartiat...
-Herra Parker? minä huhuilen.
Vihdoin hän älyää minut.
-Ah, neiti Stewar. Istuppas alas, esimies sanoo ja osoittaa pöytäänsä vastapäätä olevaa tuolia.
Vatsassani humpsahtaa oudosti. Antaakohan hän minulle potkut? !
-Teidän siivousjälkenne on ihailtavaa! Mutta kaadoin suuri tähän pöydälleni mustetta. Viitsisittekö te korjata sen pois siitä? hän sanoo.
Luojan kiitos, ei potkuja!
Haen rätin siivouskärristäni ja katselen salaa esimieheni seksikästä olemusta. Sitten kumarrun esimieheni eteen pyyhkiäkseni pöytää. Huomaan hänen tarkkailevan liikkeitäni oudon kiinnostuneesti. Eipä sillä ei hän ole ensimmäinen. Onhan minullakin toki mainittava ulkonäkö. Kurvikas, mutta siltikin niin urheilullisen kiinteä kroppa ja kauniit kasvot sekä eksoottista tummuutta. Esimies hipaisee ikäänkuin vahingossa nänninpäitäni. Inahdan hiljaa.
-Selvä on herra Parker, olen pyyhkinyt musteen, minä sanoin , koska halusin lopettaa tuon flirttiyrityksen konsanaan.
-Älähän nyt. Tuossakin on likaa, hän sanoo ja osoittaa pöydän reunaa.
Kumarrun uudelleen. Sitten tunnen esimieheni huulet kaulallani. Mikäpäs siinä…
Vastaan istumalla hänen syliinsä ja suutelen häntä suoraan huulille. Työskentelyasuni on musta ja tiukka. Riisun sen nopeasti pois. Herra Parker nostaa minut pöydälleen ja perääntyy pari askelta ja ihastelee näkemäänsä. Stringini ovat näes hieman läpinäkyvät. Sitten hän syöksähtää luokseni ja vetää rajusti stringini pois. Sitten hän upottaa päänsä jalkoväliini. Hän on todella taitava. Kieli leikkii klitoriksellani taitavasti, välillä hän puristaa sitä huulillaan. Esimies työntää kaksi sormea kolooni ja alkaa hitaat työnnöt. Alan voihkia, sitten kuuma-aalto tulee… Sitten hän heittää bokserit jalastaan ja upottaa valtavan kyrpänsä syvälle minuun. Voihkin, inisen ja pyydän armoa. Hän ei luovuta. Hän läiskii minua persuuksille ja haukkuu huoraksi. Minua kiihottaa! Tahti kovenee...
Herra Parker kysyy saako hän tulla sisääni, annan luvan…
Huohotuksesta ei taida tulla loppua. Lopulta pakotan itseni järkeväksi ja alan pukeutua. Kävelen ovelle.
-Neiti Stewar?
-Niin? minä sanon.
-Siistikää hiuksenne. Ne näyttävät aivan siltä kuin teitä olisi juuri äsken naitu, hän sanoo virnistäen.
Hymyilen ujosti.
-Kuules, tulkaa seuraavan kerran vasta ylihuommenna, hän jatkaa ja virnistelee yhä.
-Hyvä on!!
-Älä sitten myöhästy, hän varoittaa, tai rankaisen sinua!!
Jalkovälini kostuu…