Markus

Tämä tapaus sattui nelisen vuotta sitten. En ole siitä erityisen ylpeä, koska olen naimisissa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että kyseessä oli elämäni kiihottavin ilta.

Olin tuolloin reilu kolmekymppinen. Olin jo jonkun aikaa vaistonnut että eräs nuorempi, tuolloin n. 25-vuotias puolituttu naisihminen (olkoon hänen nimensä tässä vaikkapa Jenni) oli minusta jonkin verran kiinnostunut. Meillä oli yhteinen harrastus, jonka kautta olimme tutustuneet, vaikken kovin hyvin voinutkaan sanoa tuntevani häntä. Jennin käytöks oli hyvin asiallista, ei mitään suorasukaista vihjailua, mutta kyllä kiinnostuksen silti huomaa, ja minusta tuntui että hän toivoikin minun huomaavan jotain.

Eräänä huhtikuisena iltana olin bändini kanssa keikalla paikallisessa ravintolassa. Jenni oli paikalla, ja keikan jälkeen hän tuli juttelemaan minulle. Jutut olivat niitä näitä, hänellä oli seuranaan ystävätär joka oli jo melkoisen juopunut. Kun olimme roudanneet lavan lähes tyhjäksi ja aloimme tehdä lähtöä tuli Jenni uudestaan luokseni ja kysyi voisinko mitenkään tarjota heille kyytiä kotiin, koska kaverinsa oli jo lähes sammumispisteessä eikä häntä olisi voinut laittaa kävelemään. Lupasin kyydin ja huikkasin bändikavereille että menevät jo edeltä treenikselle roudaamaan.

Veimme ensin Jennin humalaisen kaverin kotiinsa, Jenni katsoi että kaveri pääsi sisälle asti ja palasi sitten autoon. Hänen luokseen ei ollut pitkä matka, mutta silti alkoi hieman jännittää että mikähän tässä on nyt jutun juoni. Jotain juteltiin, en muista mitä mutta totesin että Jennikin oli pikkuisen hiprakassa, ei pahasti kuitenkaan. Kun saavuimme hänen talonsa luo, nojasi tyttö yhtäkkiä minuun päin ja antoi pusun poskelleni. Menin hieman hämilleni mutta hymyilin hänelle. Sitten Jenni toivotti hyvät yöt ja poistui autosta. Ajelin posket punoittaen treenikselle ja ihmettelin miten minä, ihan tavallinen kundi nyt olin yhtäkkiä tuon hyvännäköisen ja seksikkään tyttösen kiinnostuksen kohteena...

Treeniksellä levottomat ajatukset pääsivät välillä tuulettumaan painavia kamoja kantaessa. Mutta kun olimme jo lähes valmiita, soi kännykkäni. Numero ei ollut tuttu, mutta minusta tuntui että tiesin kuka soittaa. Kello oli ehkä jotain kaksi yöllä, joten vaihtoehtoja ei ollut monia. "Moi, arvaa kuka?" kuului luurista. "No taidanpa arvata", sanoin, ja sydän alkoi hakata tuplanopeudella. "Onks paha paikka?" Jenni kysyi. "No eipä tässä, ollaan kohta valmiita", vastasin. Jenni oli hetken hiljaa, ja sanoi sitten: "Tota... voisiks sä tulla vielä hetkeks käymään täällä mihin sä jätit mut?" "No... kyllä kai mä voin", sain sanottua vaikka äänikin meinasi alkaa jo täristä. "Pääseksä nyt heti vai meneekö vielä pitkään?" Jenni jatkoi. "Ehkä kymmenen minuuttia menee", sanoin. "Okei, mä ootan. Soita kun oot tossa pihassa niin mä tuun avaamaan ulko-oven." "Okei", tokaisin ja mietin mitä helkkaria olin tekemässä. Täältä pitäisi mennä suoraan kotiin vaimon viereen nukkumaan eikä lähteä seikkailemaan nuorten tyttöjen perään. Tilanne oli silti jotenkin niin kutkuttava ja ihmeellinen etten voinut jättää sitä kesken.

Päässä kohisi kun ajelin kohti Jennin kotia. Pihassa etsin kännykästäni numeron josta hän soitti ja soitin siihen. Kesti jonkun tovin ennen kuin Jenni vastasi, ja ehdin jo miettiä että näinköhän tuli tyttö toisiin ajatuksiin vai mahtoiko nukahtaa odotellessaan. Lopulta hän kuitenkin vastasi, ja tuli avaamaan porraskäytävän oven. Jalat täristen astuin sisään.

Jenniä nauratti hieman tilanne, hän oli odotellut koko ajan siinä rappukäytävässä ja pelännyt että koko rappu herää hänen kännykkänsä pirinään kun se ei meinannut heti löytyä laukusta. Vaihdoimme muutaman huvittuneen kommentin, vaikka itse olin aivan hermona ja huomasin että Jennikin peitteli jonkun asteista jännitystä naureskelullaan. Sitten hän vakavoitui ja alkoi etsiä oikeita sanoja. "Kuule... mä en nyt oikein tiedä miks mä pyysin sut tänne. Ehkä sä tiedät..?" hän katsoi minuun kuin toivoen että minä sanoisin jotain hänen puolestaan. "No... mulla on omat aavistukseni, mutta ehkä olis parempi jos sä ite kertoisit", sanoin. "Niin... ehkä mä halusin vaan vielä nähdä sut kerran, ennen kuin tää kevät taas päättyy ja sit ei tiedä millon nähdään... ja ehkä mä halusin päästä halaamaan sua. En tiedä miks... sä oot kiva tyyppi", Jenni sopersi ja lähestyi minua halatakseen. Laitoin käteni hänen ympärilleen ja halasimme. Halauksen verran kestäneen hiljaisuuden aikana Jenni ilmeisesti keräsi rohkeutensa, ja kun hän vetäytyi pois sylistäni, jatkoi hän: "...ja ehkä mä oon vähän ihastunutkin suhun."

En voi sanoa että tieto olisi tässä vaiheessa tullut minulle enää yllätyksenä, mutta asian kuuleminen Jennin suusta laittoi pään kyllä aika sekaisin. Jenni katseli hieman pelokkaana kuinka reagoisin. Nyt oli minun vuoroni ruveta sopertamaan: "Aijaa...", hymyilin, "toihan on tavallaan... mukava kuulla, tai siis... imartelevaa. Tai siis, en mä tarkota silleen väärällä tavalla... että yrittäisit jotenkin vaan imarrella mua, mutta siis niinkun..." Totesin että oikeita sanoja oli nyt hankala löytää joten hiljenin hetkeksi ja odotin sanoisiko Jenni jotain. Hän punnitsi sanojani hetken ja jatkoi sitten "Tää on nyt törkeetä, mä en sais sanoo tällasta kun sä oot naimisissa ja mullakin on poikaystävä... mutta tuntu vaan että haluun kertoo sulle... ehkä mä oon vähän liian humalassakin... mutta sä oot sen tuntunen ihminen että sulle voi puhua... ja ajattelin että ehkä se ei haittaa, tai että ymmärtäisit..." Tajusin miten haavoittuvaan asemaan tyttö oli itsensä asettanut uskaltautuessaan lausumaan ääneen moisen tunnustuksen, ja tunsin oloni jostain syystä valtavan hyväksi ajatellessani miten voimakas tunteen täytyy olla jotta hän on rohjennut tähän tilanteeseen tulla, olkoonkin että alkoholi oli jonkin verran estoja heikentänyt. Huomasin myös ensimmäistä kertaa tuntevani jotain tätä tyttöä kohtaan. Toki olin aiemmin pistänyt merkille että hän oli kaunis ja hyväkroppainen, mutta vasta nyt olin saanut nähdä syvemmälle hänen sisälleen, ja pidin näkemästäni.

Itse olin selvin päin, mutta nyt aivoni alkoivat käydä melkoisilla ylikierroksilla. Siitä syystä en nyt muista mitä kaikkea seuraavien kymmenien minuuttien aikana puhuttiin, mutta kun molemmat olivat jonkun verran rentoutuneet pahimmasta jännityksestä oli asiasta jo helpompi puhua. Vakuuttelin hänelle ettei asia minua haittaa, ja ettei omia tunteitaan tarvitse pyydellä anteeksi. Halasin häntä uudestaan, ja tuntui hyvältä olla hänen lähellään. Tunne oli selvästi molemminpuolinen, ja Jenni oli selvästi helpottunut siitä etten ollut suuttunut tms. siitä mitä hän sanoi. Jossain vaiheessa tuli sitten sellainen hetki, että kumpikaan ei vähään aikaan sanonut mitään, olimme vain siinä lähekkäin, pidimme toisistamme kiinni ja silitimme toisiamme. Kun tunsimme toistemme sydämenlyönnit ja hengityksen, alkoi tilanne tuntua minusta yhtäkkiä varsin aistilliselta ja kiihottavalta. Tässä oli nuori hyvännäköinen tyttö, joka halusi olla lähelläni. Mitähän kaikkea muuta hän haluaisikaan, huomasin miettiväni. Ajatuksiini uppoutuneena taisin hetkellisesti silittää häntä vahingossa hieman kiihkeämmin, sillä hän nosti päänsä ja katsoi minua silmiin hieman kysyvästi. Pelkäsin jo että hän säikähtäisi ja vetäytyisi pois, mutta ennen kuin ehdin sanoa mitään, tunsin että hänkin päinvastoin tiukensi hieman otettaan minusta. En osannut sanoa mitään, katsoin häntä takaisin silmiin ja yritin hymyillä hieman väkinäisesti. Hän hymyili takaisin ja puristi kätensä lujaa ympärilleni, kuin pienenä vitsinä. Jenni katsoi minua edelleen silmiin ja hymyili ihanaa hymyään. En saanut silmiäni irti hänen kauniista kasvoistaan, ja huokaisten aloin sivellä hänen pitkiä vaaleita hiuksiaan. Jenni sulki silmänsä, hymyili edelleen ja antoi omien käsiensä vaeltaa tutkien pitkin käsivarsiani ja selkääni. Kuin yhteisellä sanattomalla sopimuksella annoimme toisillemme luvan koskettaa toisiamme halukkaammin. Pimeässä, aivan hiljaisessa rappukäytävässä ei kuulunut muita ääniä kuin hetki hetkeltä raskaammaksi käyvät, toisiinsa sekoittuvat hengityksemme, mikä teki tilanteesta lähes pyörryttävän huumaavan.

Sydämeni hakkasi, ja tiesin että tilanne olisi lopetettava nyt heti jos haluaisin päästä lähtemään ilman että kaduttaa. Sen olisi tapahduttava viimeistään nyt. Minun olisi sanottava Jennille, että tämä on väärin, ei tehdä tätä. Mutta kun hellitin hieman otettani Jennistä hän katsoi jälleen minuun, ja näin hänen kasvonsa. Niillä oli hieman pelonsekaisen halukas ilme, hänen suunsa oli raollaan ja hengitys oli yhä raskasta, ja hänen silmänsä katsoivat kiihkeästi minuun. Se oli minulle liikaa. Päässäni naksahti, ja tiesin että tästä ei ole paluuta. Lopettamisen sijaan kuulin ääneni kysyvän Jenniltä: "Pahentaiskohan tätä kovasti se jos me suudeltais..?" Minua kadutti välittömästi; tiesin kysymyksen typeryyden, totta kai se pahentaisi tilannetta. Ajattelin että Jenni havahtuu varmaan viimeistään tässä vaiheessa ja vetäytyy pois tilanteesta. Mutta hän ei tehnyt sitä. Jenni ei vastannut mitään, hän vain nuolaisi varovasti huuliaan ja katsoi edelleen minuun hieman jännittyneenä. Oli epätodellinen olo kun vedin Jenniä varovasti lähemmäs itseäni, odottaen koko ajan että hän kiskaisee hetkellä millä hyvänsä itsensä irti. Mutta hän ei tehnyt sitä, sulki vain silmänsä. Lopulta huulemme olivat alle sentin päässä toisistaan. En uskaltanut aluksi koskettaa, tunsimme vain toistemme hengityksen. Sitten hipaisin huulillani varovasti hänen huuliaan. Ne olivat edelleen raollaan. Hipaisin toisen kerran, sitten kolmannen. Tilanne oli aivan äärimmäisen kiihottava. Painoin huuleni kevyesti hänen huuliaan vasten ja tunnustelin vastaako hän suudelmaan. Hän vastasi hyvin varovasti. Sitten uudestaan. Ja uudestaan. Näykimme hellästi toistemme huulia. Sitten Jenni kietoi kätensä yhtäkkiä tiukemmin ympärilleni, veti syvään henkeä ja alkoi suudella minua kiihkeämmin ja kiihkeämmin. Olin kuin huumattuna, en tiedä kauanko suutelimme. Kätemme vaelsivat jälleen toistemme vartaloilla, nyt jo todella intohimoisesti. En ollut uskaltanut viedä käsiäni intiimeille alueille, mutta nyt kiihko alkoi olla sitä luokkaa etten enää lopulta voinut hillitä itseäni vaan tarrasin tiukasti Jennin pakaraan. Jennillä oli tosi seksikäs peppu, jota tiukat farkut vielä korostivat. Jenni avasi suunsa, ja sieltä purkautui värisevä huokaus. Hän katsoi minua silmiin, ja kasvoilla oli ilme josta ei voinut erehtyä, edes tällainen naisten parissa suht kokematon mies. Itsellenikin oli viimeistään nyt selvää, että halusin kiihkeästi panna tätä upeaa nuorta naista, nyt ei muulla ollut enää väliä.

"Meille ei voi mennä, mun sisko on siellä..! Mitä tehdään?" kuiskasi Jenni. Yritin kuumeisesti miettiä, mutta enhän minä siinä tilanteessa mitään keksinyt, vieraan kerrostalon rappukäytävässä keskellä yötä, ja aloin jo luopua toivosta. "Mennään tänne", keksi Jenni yhtäkkiä ja otti minua kädestä kiinni. Lähdimme portaita alas kellarikerrokseen, jossa Jenni avasi avaimillaan oven saunaosastolle. Emme uskaltaneet sytyttää valoja vaikka tiesimme ettei siellä siihen aikaan ketään varmasti ollut. Hapuilimme tiemme ensimmäiseen vastaan sattuneeseen pukuhuoneeseen, suljimme oven, löysimme valokatkaisijan ja kävimme taas toisiimme ahnaasti kiinni. Suutelimme kiihkeästi, ja nyt vaistosin jo Jennistäkin, että enää ei peruutella.

Pukuhuoneen seinää vasten oli pöytä, jolle Jenni nousi istumaan. Jatkoimme suutelua siinä, minä seisten lattialla, ja aloin varovasti napittaa Jennin paitaa auki. Hän heitti paidan pukuhuoneen penkille ja vetäisi t-paidan saman tien perässä pois. En voinut uskoa todeksi, että kaunis, seksikäs, varattu nainen riisuu tässä itseään antautuakseen minulle, vanhemmalle ukkomiehelle. Jennillä oli pienet mutta kauniit rinnat, joita hyväilin rintsikoiden läpi. Hän huokaili niin lupaavasti, että seuraavaksi aloin avata hänen farkkujaan. Halusin nähdä tämän upeakroppaisen nuoren naisen alasti. Jenni istui edelleen pöydällä, ja kun polvistuin vetääkseni hänen farkkunsa alas oli edessäni kauniit pienet pikkuhousut joita katselin huumaantuneena. Minun oli päästävä tutustumaan siihen mitä niiden alla oli, joten levitin Jennin polvia ja syvennyin silittämään ja hyväilemään hänen ihanan pehmeää kumpuaan pikkarien läpi. Pikkarit olivat aivan kosteat kiimasta, mikä lisäsi omaa kiihkoani aina vaan.

Katsahdin Jenniin varovasti kuin viimeistä hyväksyntää toivoen, kun aloin vetää pikkareita Jennin jalasta. Hän katsoi minua sama kiihkeä ilme kasvoillaan kuin viimeisen puolen tunnin ajan, joten tiesin että hän haluaa samaa kuin minäkin. Jennin pillu oli kaunis, nuoren tytön pillu. Se oli ajeltu lähes karvattomaksi, ja jos olivat pikkarit märät niin täällä sitä kosteutta vasta olikin. Vaimoni ei ollut erityinen suuseksin ystävä, joten nautinto oli suurenmoinen saadessani tutustua tähän nuoreen, kiimaiseen pilluun kielelläni. Sormeni upposi samalla kosteaan mättääseen kuin veitsi voihin, ja Jenni huokaili niin kiihottavasti että omissa housuissanikin alkoi jo pakottaa. Minun oli pakko vapauttaa kaluni farkuista ja vedellä sitä hitaasti samalla kun hyväilin Jenniä.

Nousin hetken kuluttua seisomaan ja olin jo aikeissa työntyä aseellani tuohon ihanaan tussuun, kun Jenni nopeasti kysyi "Saisinks mä vähän maistaa sitä..?" Tuntui kuin olisin saanut sähköiskun. Vaimoni ei tosiaan ollut suuri suuseksin ystävä, joten se oli toooodella harvinaista herkkua. Ja nyt tämä seksikäs pakkaus oli halukas imemään mulkkuani. "Jos haluat", sain sanottua ja kävin penkille istumaan. Nojasin taaksepäin, ja Jenni kävi reisieni väliin polvilleen. Katselin lumoutuneena, kun hän otti kaluni käteensä ja alkoi runkata sitä. Oli sanoinkuvaamaton näky, kun kyrpäni liukui Jennin huulien väliin ja hän alkoi imuttaa. Tuo pariskunta harrastaa kyllä suuseksiä aika paljon enemmän kuin me, mietin kun nautiskelin Jennin himokkaasta suihinotosta.

Pelkäsin jo laukeavani turhan aikaisin, joten vetäydyin hieman taaemmas ja ähkäisin vain "No nyt..." Jenni ymmärsi vinkin, hymyili ja nousi seisomaan. En ehtinyt edes kysyä miten päin hän haluaisi olla, kun Jenni asettui hajareisin syliini ja alkoi huohottaen sovittaa mulkkuani pilluunsa. Minun piti todella purra huulta etten olisi lauennut jo siihen paikkaan, kun kaluni hitaasti työntyi Jennin liukkaaseen mutta tiukkaan pilluun. Kiimaista voihkintaa alkoi purkautua Jennin suusta lähes saman tien kun olin hänen sisällään, mistä päättelin että hyvää tekee hänellekin. Olisin halunnut pitää rytmin rauhallisena mutta Jenni ei malttanut, vaan pitäen kiinni reisistäni hän alkoi liikuttaa itseään nopeammin ja nopeammin ja voihki yhä lujemmin. Suljin silmäni ja tiesin että lasti lähtee nyt justiinsa, ei mahda mitään. Yhdyin Jennin voihkeeseen ja laukesin todella nautinnollisesti hänen sisälleen. En tiedä ehtikö Jenni laueta, mutta ainakin hänen ääntelynsä oli yhtä äänekästä kuin minunkin. Pikku hiljaa se rauhoittui, ja jäimme istumaan sylikkäin vähäksi aikaa.

Kumpikaan ei oikein tiennyt mitä seuraavaksi olisi pitänyt sanoa, joten nousimme vain penkiltä, hymyilimme toisillemme ja aloimme kerätä vaatteitamme. Tuntui että mikä tahansa mitä sanois olis jotenkin lapsellista. Lopulta Jenni kysyi: "Tuleeko tästä sulle nyt ongelmia? Se ei ollut tarkoitus." "Ei tule, jos ei kukaan saa tietää", vastasin. "Eihän sullekaan? Mä taisin laueta sun sisälle..." "No mä käytän kyllä pillereitä että se ei haittaa... ja ei kai tästä nyt tarvi mitään tulla. Eihän?" "Ei", sanoin. "Kai me voidaan vielä nähdä toisiamme?" kysyi Jenni. "Voidaan mun puolesta, mut sovitaanko heti nyt että tää oli ainoa kerta? Muuten voi tulla niitä ongelmia", sanoin. "Totta kai. Ei tää mulla ollut suunnitelmissa muutenkaan. Mutta nyt vaan meni näin", totesi Jenni. "Niin meni... ja mukavaa oli", hymyilin Jennille. "Niin oli. Oot kyllä aika ihana", hän hymyili takaisin. "Kai me voidaan esim. facebookissa vaihtaa ajatuksia joskus, jos siltä tuntuu?" hän vielä kysyi. "Voidaan toki, kunhan ollaan varovaisia", vastasin.

Siitäpä sitten läksin ajelemaan kotia kohti, kello kävi jo ties mitä aamun tunteja. Olo oli melkoisen pöllämystynyt. Onneksi vaimo ei saanut koskaan tietää, kuten ei Jennin poikaystäväkään. Tuo jäi tosiaankin ainoaksi kerraksi, ja nykyisin ollaan Jennin kanssa sopivan neutraaleissa väleissä. Mukava muisto tuosta jäi, vaikka tietenkin omatunto jää loppuiäksi vaivaamaan pettämisestä. Ketään ei kuitenkaan satutettu, joten hyvä näin.