Renki

1980-luvun alkupuolella olin useampana kesänä eräällä suurehkolla maatilalla kesärenkinä. Olin tuolloin lukiolaispoika ja maatalon työt olivat sopivaa kesätienestiä, koska peukaloni ei ollut keskellä kämmentä, enkä vierastanut mitään tehtäväksi tarjoutuvia talon töitä. Kaikkea siis toimittelin, mihin nuorta miestä talossa tarvittiin. Talon isäntäväkenä oli lapseton pariskunta; isäntä oli melkein viisissäkymmenissä ja emäntä toistakymmentä vuotta nuorempi. Isäntä oli kuivankälpäkkä puolueaktiivi, emäntä taasen tumma ja verevä, ehkä hitusen rehevä, käyttääkseni ilmausta ”tammantyyppinen” nainen. Ei siinä mitään, molemmat olivat oikein mukavia ihmisiä, joiden kanssa tulin hyvin juttuun. En muuten talossa lukiokesiäni olisi kyllä hukannutkaan.

Onnistuin pääsemään ylioppilaaksi toukokuun lopussa viimeisenä kesänä, jonka talossa olin, ja heti lakkiaisten jälkeen aloitin sen kesän pestini tarkoituksena olla aina syksyllä odottaviin armeijan harmaisiin saakka. Kesäkuun puolivälin aikoihin isäntä lähti eräänä lauantaiaamuna johonkin puoluekokoukseen tarkoituksenaan palata vasta myöhään pyhäiltana melkein toiselta puolen Suomea. Hoitelimme Annelin - siis emännän - kanssa lauantaipäivän askareet, minä ajelin niittosilppuria 19-vuotiaan taidollani. Anneli taisi täyttää sinä vuonna 38. Illan päälle saunoimme vuoron perään ja valmistauduimme pyhän viettoon kesäauringon laskiessa. Lueskelin pirtissä lehtiä ja Anneli katseli televisiosta jotain kesäillan valssia. Joskus yhdeksän jälkeen Anneli haukotteli ja sanoi menevänsä yöpuulle, mutta jatkoi samassa:

- ”Jos Ville haluat tulla vaikka hetkeksi juttelemaan, niin voidaan mennä tuonne makuuhuoneen puolelle.”

Vähän kyllä hätkähdin. Majailin itse yhdessä vinttikamarissa, eikä ajatus olisi tullut pieneen mieleenikään. Kuitenkin kävelin Annelin perässä kylpytakissani isäntäväen makuukamariin. Jäin neuvottomana ovensuuhun seisomaan etsien istuinta. Anneli kellahti omalle petipuoliskolleen.

- ”Mitä nuori isäntä seisoo, nuori isäntä tulee sänkyyn vaan.”

Anneli sanoi sanansa käheällä äänellä ja hänen katseessaan oli outo kiilto. Mumisin jotain epäselvää, mutta avasin kylpytakkini ja laskeudun vapaalle - siis isännän - puoliskolle.

Anneli kääntyi puoleeni, ja sanoi:

- ”Nyt kun isäntä on reissussa, niin saat ottaa isännänpaikan joka suhteessa. Mutta tästä ei sitten puhuta. Varmaan ymmärrät, että tämä tuntuu kohta meistä molemmista todella hyvältä.”

Ynisin jotain epäselvää. Anneli naurahti kevyesti ja suuteli minua pitkään. Sitten hän kohottautui ja veti yöpaitansa pois, jolloin isokokoiset tissit pompahtivat vapaaksi. Häkellyksessäni katseeni hakeutui hänen reisiensä välissä olevaan miltei mustaan karvakolmioon. Kullini seisoi räjähdyspisteessä; viimeisen viiden minuutin tapahtumat olivat sille jo ihan liikaa.

Anneli veti samassa kalsarini alas ja kullini pompahti komeudessaan pystyyn. Annelin silmät laajenivat hänen todetessaan ”kyrpäni olevan mahtiorinluokkaa”. Kaikesta päätellen en mitoillani hävinnyt ainakaan isännälle, joskin emännän suorasukainen kielenkäyttö tuntui hämmentävältä. Anneli alkoi hitaasti runkata kaluani, ja olin varma, etten kestäisi enää sekuntiakaan. Hän huomasi kaiketi kärsivän ilmeeni ja lopetti käsityönsä:

- ”Oletko ennen ollut naisen kanssa, Ville?”

Kähisin kieltävän vastauksen. Anneli silitti litteää vatsaani ja kuiskasi, että etenemme rauhallisesti. Samalla hän nousi päälleni hajareisin ja tarttui mahlaa valuvasta peniksestäni. En uskaltanut katsoa, mutta tunsin, miten terskallani siveltiin kosteutta häpykarvoituksen alaosassa, samassa tunsin, miten kullini luiskahti pehmeään lihaan..

- ”Herrajumalah, sulla on ihanan iso kyrpä, kulta”, Anneli voihkaisi saatuaan lemmenaisani kaikkein pyhimpäänsä. Onneksi hän ei heti aloittanut, vaan kuiski ohjeita juuri poikuutensa menettäneelle.

- ”Tää on ratsastusasento, ja tekee varmasti tosi hyvää. Ota mua lantiosta kiinni ja ime tissejä välillä. Anna mun ratsastaa... ja jos jos lastisi lähtee liikkeelle, anna tulla vaan..”

Tein työtä käskettyä ja Anneli aloitti nussimisen melko rauhallisesti. Sykähtelevä kyrpäni kirnusi emännän liukkaassa lemmenluolassa. Ehkä minuutin kestin, kunnes aloin tuntea, että siemensyöksyäni ei estä enää mikään. Orgasmini tullessa aloin tärähdellä holtittomasti ja päästelin käsittämättömiä karjahduksia. Emännän rytmi sekosi ja kullini luiskahti emännän vaosta. Kuumaa spermaani lensi sykäyksittäin emännän tummalle tuherolle ja alavatsalle.

Anneli kellistyi pois päältäni pitkälleen viereeni suukottaen minua pitkään. Pitkään hän ei sanonut mitään ja silitti kroppaani. Olin itse niin poissa tolaltani, että puhekykyni tuntui olevan kokonaan hukassa. Jonkun ajan päästä Anneli nousi ja katseli ulos hämyiselle pihamaalle. Sain tilaisuuden vähän hengähtää tuolta syöjättäreltä, jonka vartalon katseleminen huoneen hämärässä sai kyllä pikkuveitikkani osoittamaan virkoamisen merkkejä.

Viimein Anneli tuli vuoteen vierelle, ja kysyi, joko nukahdin. Varoittamatta tartuin häntä kädestä ja vedin emännän sänkyyn. Salamannopeasti kellistin emännän selälleen ja kimposin pystyyn. Anneli huokaisi ja avasi valkeat reitensä samalla kun runkkasin muutamalla vedolla kullini täyteen juhlakuntoon. Painaudun Annelin alavatsalle ja tunsin miten siemenestäni jo liukas vittu avautui työntyessäni aikuisen rouvan kypsään naiseuteen.

Aloin työnnellä ja Anneli myötäili liikkeitäni tarttuen hartioistani. Anneli voihki ja huokaili; minä puskin välillä kahvaa myöten. Nytkään yhdyntämme ei kestänyt pitkään. Anneli voihki katkonaisesti ja juuri ennen kuin emäntä alkoi väristä hekuman huippunsa vyöryssä, hän huusi kiiman sumentamalla äänellä:

- ”Hyvä poika, nussi poika, nussi kunnolla.. astu tammasi tiineeksi..”

Se oli minulle täysin liikaa. Nytkähdellen ja vapisten laukesin emännän supistelevaan onkaloon. Hikisenä ja kaikkeni antaneena lysähdin hikisen emännän syliin..

XXX

Asiasta ei koskaan puhuttu jälkeenpäin. Isäntä palasi reissultaan ja elämä talossa jatkui kuten ennenkin, kutakuinkin normaalisti - ihme kyllä. Syksyllä lähdin sitten armeijaan, kuten suunnitelmani oli. Metsiä ja soita juostessani koko asia painui vähitellen taka-alalle. Jouduin sitten aliupseerikouluun ja armeijapalvelus piteni miltei vuodeksi. Seuraavana keväänä huhtikuun aikoihin sain isännältä postikortin, jossa hän tiedusteli seuraavan kesän työnäkymiäni. Soitin isännälle ja totesin pääseväni armeijasta vasta elokuussa, joten en pääsisi rengiksi. Jutustelimme niitä ja näitä, mutta puhelun loppupuolella isäntä sanoi hyvin mairealla äänellä Annelin synnyttäneen potran nuoren isännän taloon maaliskuussa. Isäntä jatkoi jotenkin siihen malliin, että oli sitä jo toivottu ja odotettukin.. Minulla alkoi veri humista korvissa.. puhelun päätyttyä kävelin kasarmin pihalle ja kylmät väreet riipivät selkääni. Olin satavarma siitä ylioppilasrengistä ja nyttemmin alikersantista, kuka oli asian alulle pannut - sananmukaisesti.