hyvä kirjoittaja, rakastan sinua

Milla ei ilmeisesti kyennyt olemaan hymyilemättä tuntiessaan minut kiihottuneena pakaroitaan vasten. Hymy oli tyytyväistä, neiti oli mielissään. Mutta hymy hävisi nopeasti, kun työnsin sormeni kosteuteen, niin syvälle kuin ylsin. Vieraat sormet irtosivat vapisten kädestäni, antoivat periksi. Painuivat lakanaa vasten, raapivat kangasta lyhyillä kynsillä. Suusta karkasi yksittäisiä ääniä, pieniä ujoja, keskeneräisiä sanoja. Mutta katse ei väistänyt vieläkään. Silmien kosteus ja pitkien ripsien hetkittäinen väreily saivat minutkin hiukan herkälle tuulelle. Painoin keveän suukon rinnan sivulle, maistelin vaaleaa ihoa. Olkapäätä, niskaa, kaulan loivaa kaarta. Näykin ja taas suutelin. Milla oli jo eksynyt maailmaan oman päänsä sisällä, luomet painuneet kiinni. Vartalo myötäili sormieni liikettä, vaati enemmän. Kerjäsi äänettömästi aina vain lisää ja lisää. Lantio painui kerta toisensa jälkeen tiukemmin minua vasten, laittoi itsehillintäni koetukselle. Kaluni seisoi kiihottuneena vasten Millan pyöreitä pakaroita, vaati päästä tutkimaan sinne, missä sormeni levittivät hurmiota.

- Onko käytös edelleen liian epäsopivaa? kysyin Millan kaulaa vasten. Neiti ei vastannut, inahti vain kimakalla äänellä. Työnsin yhden sormen lisää liukkauteen, hieroin klitorista sormieni liikkeiden tahdissa. Milla nytkähteli ihanasti sylissäni, soperteli lapsekkaasti, posket punaisina.

- Lopetanko? kuiskasin. Milla ravisti aavistuksen päätään. Mutta eihän se toki riittänyt.

- Ei tuo riitä ollenkaan, virnistin. Puna Millan poskilla tummui hiukan, kun työnsin kolmannen sormen kiimasta litisevään pilluun ja kuiskasin Millan korvaan, miten ihanalta sellainen alaston kiimainen vartalo tuntui ja miten kiihottavalta Millan huohotus ja uikutus kuulosti. Tämän jälkeen kysyin uudestaan, halusiko Milla, että lopetan, ja jälleen sain vastaukseksi uuden päänpudistuksen.

- Sano vaan, yllytin ja työnsin sormiani sisään hiukan rajummin kuin aikaisemmin. Milla värähti rajusti, selkä kaartui kiihottavasti. Kyselin ja yllytin, nain märkää pillua taas hiukan kovempaa.

- Älä, Milla sanoi ääni vieraalta kuulostaen.

- Älä mitä? kysyin muka tyhmänä.

- Et lopeta, neiti lopulta sanoi. Ääni kerjäten vartalo painui omaani vasten hiukan tiukemmin. Suloista, aivan luonnottoman suloista. Millan täydellinen itsekontrollin menettäminen hiveli itsevarmuuttani, sai sisäisen pirun nostamaan sarvensa. Äkisti vedin sormeni pois kosteudesta, irrottauduin Millan herkästä vartalosta. Neiti katseli minuun lähinnä hätääntyneenä.

- Ei sun noin pitänyt tehdä, hän sanoi. Hymyilin ja painoin Millan kunnolla selälleen.

- No mitenkäs sitten?

- Olisit jatkanut loppuun asti! neiti mutisi. Nipistelin törröttäviä nännejä hajamielisesti, venytin hetkittäin kipeästi. Kiitokseksi sain epäsäännöllisen hengityksen ja katkonaisia sanoja, jotka kuulostivat epäilyttävästi epäuskottavalta kiellolta.

- Kyllä mä meinasin. Mutta ei oo mikään kiire, sanoin. En meinannut päästää neitiä ihan niin helpolla. Ja sitä paitsi, en ollut kertaakaan vielä varsinaisesti vaatinut yhtään mitään, olin vain antanut. Eikä se loppujen lopuksi sopinut luonteeseeni lainkaan. Siirryin sängyn jalkopäähän, samalla ujosti siirtyileviä jalkoja hyväillen.

- Avaa jalkasi, sanoin. Ensimmäinen kerta kun todella käskin. Eikä Milla totellut – tietenkään ei. Nykäisin märkiä kiehkuroita turvonneiden häpyhuulten yläpuolella, ainoana tarkoituksena tuottaa kipua.

- Avaa jalkasi, sanoin uudelleen. Tällä kertaa Milla totteli, vaikkakin hitaasti ja vastahakoisesti. Nosti jalkansa koukkuun, siirsi sivuille. Jos oma kiimani oli ehtinyt laantua edes pienen verran, niin nyt se nousi taas pintaan. Pillu oli todella kaunis. Punainen ja turvonnut, kiilteli liukkaudesta. Käytetty ja äärimmilleen levitetty. Irstas näky. Millaa selkeästi hävetti, sillä hän oli kääntänyt kasvonsa sivulle, puristanut silmänsä kiinni. En tiedä, häpesikö enemmän sitä, miltä näytti vai sitä, miten kiltisti oli taas alistunut. Molemmat vaihtoehdot olivat minulle mieluisia, joten Millan nolostuminen kiihdytti vain piirun verran enemmän.

- Nosta jalat ylös, jatkoin ohjailuani. Milla huokaisi epämukavan oloisena, muttei tehnyt mitään. Siirsin toisen käteni kosteille häpyhuulille, silittelin hellästi. Kannustin ensin hellyydellä. Aina ensin hellyydellä. Ja kun sillä ei ollut toivottua vaikutusta, käskin uudestaan, ja tehostin käskyä napakalla iskulla reiden sisäpinnalle. Neiti parahti kipeästi, puri huultaan. Kasvot kiertyivät tuskaisina, kun hän nosti jalkansa ilmaan. Edelleen levitettyinä, koukussa. Liike nosti myös pakarat esille, ja paljasti jotain, mitä Milla tuskin halusi minulle näyttää. Kosteus levisi nopeasti alas pakaravakoa pitkin, kasteli lakanan. Neitihän nautti. Hiljaista, salaista kiimaa. Tuhma, tuhma tyttö. Hipaisin sormellani pillua, keräsin märkää kiimaa sormenpäähäni ja levitin sitä jo ennestään märälle iholle. Houkutteleva pienen pieni reikä pakaroiden välissä reagoi viipymättä ylikiitävään kosketukseeni, supistui entistä pienemmäksi. Kiinnitti minun huomioni. Milla päästi suustaan kireän vinkaisun, kun palasin takaisin kiinnostukseni kohteelle, hyväilin hitaasti.

- Älä liiku, sanoin, kun Milla meinasi laskea jalkansa alas. Mutta taaskaan ei neiti totellut. Ennen kuin jalkapohjat ylsivät lakanalle, iskin kämmeneni reidelle, vaarallisen lähelle entisestään kostuvia häpyhuulia. Jalat nousivat nopeasti takaisin ylös, mutta Milla ei ollut enää pätkääkään rentoutunut.

- Tuntuuko pahalta? kysyin ja jatkoin hyväilyjäni.

- Toi on nöyryyttävää, Milla mutisi hiljaa. Hengitys oli edelleen katkonaista, muuttui hetkittäin taas raskaammaksi.

- En mä sitä kysynyt...vaan että tuntuuko pahalta, selitin. Puhuessani hivutin hitaasti sormeani sisälle Millan vastustelevasta äännähdyksestä välittämättä. Vain lyhyen matkaa, juuri ja juuri vastahakoisten lihasten ohi. Enkä enää edes odotellut vastausta kysymykseeni, sillä märkä läntti lakanassa kasvoi taas aavistuksen, ja avoin pillu edessäni supisteli heikosti.

- Meidän Milla onkin melko rietas tapaus.

- Lopeta, Milla kuiskasi ja vavahti, kun liikautin sormeani hitaasti. En tiedä, tarkoittiko sanojani vai tekojani, mutten lopettanut kumpaakaan.

- Et halua sitä kuitenkaan, mutisin ja kumarruin alemmas. Märkä kiiman tuoksu nousi nenääni ja sekoitti ajatukseni lopullisesti. Maistoin kielellä pillun kosteutta, painoin huuleni klitorista vasten. Eikä Millakaan enää halunnut minun lopettavan, tai lakkaavan tai mitään muutakaan. Vavahteli samaan tahtiin kieleni liikkeiden kanssa, painoi pillunsa tiukemmin suutani vasten. Eikä pakaroiden välissä liikkuva sormi vaikuttanut enää millään lailla epämukavalta. Selkä lakanaa vasten laski ja nousi, sormet haroivat kangasta hädissään. Jätin pakarat ja kaikki houkutukset niiden välissä rauhaan, kiersin käteni pakaroiden alta lonkkaluulle. Sormenpäät painuivat kohoilevalle alavatsalle, pakottivat pysymään aloillaan. Pillu kostui huulieni alla, minä imin sisääni ihanaa kiimaa, eikä Milla enää tuntunut välittävän, miltä näytti tai kuulosti. Neiti oli jo lähellä, todella lähellä. Kuulin sen vapisevasta äänestä, niistä pienistä sanoista, joita Milla hoki uudestaan ja uudestaan, aneli ja kerjäsi. Mieltä myllertävää kehräystä, joka ei olisi voinut olla enää kiihottavampaa. Painoin peukaloni klitorikselle, hieraisin kevyesti. Tunsin poskeani vasten reisien värinän, sen vähäisen, joka kasvoi hetki hetkeltä suuremmaksi. Jatkoin peukaloni liikettä, armottoman tasaisesti, katselin miten Millan rintakehä nousi raskaan hengityksen mukana mahdottoman korkealle. Suukottelin reisiä, molempia. Näykin, purin ja taas annoin helliä suukkoja kipeälle iholle.

Tällä kertaa Millan laukeamisessa ei ollut mitään hiljaista tai vaimeaa. Ulkona taivas tanssi omaa myrskyään, ukkonen jyrisi salaten Millan huudon ja valituksen muilta. Se kuului vain minun korvilleni. Neidin nautinto kuului vain minulle. Enkä minä lopettanut, vaikka Milla pyysi. Kerjäsi monta kertaa. Ja samoin neiti tuli vielä monta kertaa. Sätki lohduttomasti, alkoi aina uudestaan. Lopulta vain nytkähteli pienesti, oli hiljaa. Suukotin hellästi herkkää klitorista aiheuttaen vielä yhden kireän pihahduksen huohotuksesta kuivuneiden huulien välistä. Näykin ja suutelin tieni takaisin ylös, pitkin vatsaa, kylkiä ja niiden ihanaa valkeaa ihoa, yli kauniiden rintojen. Kaulalle asti. Poskille, suljetuille silmäluomille. Milla hakeutui kiinni kylkeeni, ei sanonut mitään, jäi vain siihen. Vedin peiton yllemme, kiersin käteni vapisevan kehon ympäri ja heijasin hiljaa lähes mitättömin liikkein.

- Sä sulat, kun mä kosketan sua... Kiitos siitä, sanoin hiljaa. Milla ei vastannut, enkä minä vastausta odottanutkaan. Silittelin sormenpäilläni selkää, seurasin selkärangan muotoa. Hyväilin kylkeä, käsivartta, ihoa sormenpäihin saakka. Ei minun tarkoitukseni ollut kiihottaa, ainoastaan rauhoittaa. Saattaa hyvään uneen. Eikä Milla kauaa enää tärissyt. Pian oli neiti jo unessa ja tuhisi iho kuumana sateen hakatessa ikkunoita.