Niina

Se tapahtui kolme vuotta sitten, niin sanotun pikkujoulusesongin aikaan työpaikallani, ystäväni omistamassa parturikampaamossa. Olin vasta 23 -vuotias, mutta työskennellyt hiusalalla jo kaksi vuotta, olin ylpeä osaamisestani ja ammattitaidostani. Valituksia ja tyytymättömiä asiakkaita kohdalleni tuli hyvin harvoin. Oma liike oli minulle vielä kaukainen unelma, mutta minulle riitti hyvin työskentely ns. vuokratuolilla kaverini putiikissa.

Ylpeä ammattilainen eikä ylpeä ihminen normaalisti tekisi sitä minkä tein, mutta se oli kriittistä aikaa sekä oman toimeentuloni että ihmissuhteeni kannalta.

Olin sopinut hiustenleikkuuajan eräälle herrasmiehelle sunnuntaiksi iltapäivälle. Normaalisti emme tee töitä saati pidä liikettä auki sunnuntaisin, mutta sesonkiaikoina kuten pikkujoulujen aikaan, saatamme sopia joitain aikoja myös sunnuntaiksi. Olin yksin töissä ja asiakkaani oli hyvin tuttu kanta-asiakas: noin 50 -vuotias tyylikkäästi harmaantuva herra, joka kävi liikkeessämme muutaman kerran vuodessa ottamassa hiustenleikkuun, joskus parranajonkin. Kun leikkaa saman ihmisen hiuksia kolme, neljäkin kertaa, ihmisen oppii aika hyvin tuntemaan, ja niin minulle oli tämän miehen kanssa käynyt parin vuoden aikana. Oppii tietämään mitä hän harrastaa, mitä lehtiä lukee, mitä ajattelee päivän puheenaiheista jne. jne. Tiesin tämän herran myös olevan aviossa ja hänellä olevan kaksi peruskouluikäistä lasta.

Olin hieman yllättänyt, kun hän tervehti minua erityisen iloisesti saapuessaan, kunnes havaitsin alkoholin lemahduksen hänen hengityksessään. No mitäs siitä, hän istuutui tuoliin, tein normaalit valmistelut ja aloin leikata hänen hiuksiaan niinkuin hän joka kerta oli parin vuoden aikana toivonut ja johon ollut tyytyväinen. Hän luki lehteä, minä klipsutin saksia, juttelimme kaikenlaista niin kuin tuttavat juttelevat.

Sitten, istuessani jakkaralla hänen lähellään siistiessäni hänen niskahiuksiaan, tunsin hipaisun säärelläni. Olin tapojeni vastaisesti laittanut ylleni hameen yleensä käyttämieni farkkujen sijasta, aivan tosin kiltin polvipituisen hameen tietysti mutta ehkä jonkun mielestä "liian naisellisen". Ensin luulin jonkun hipaisseen säärtäni vahingossa, kunnes tajusin että ne olivat tämän herrasmiehen sormet. Hän toden totta silitteli sormenpäillään säärtäni ja jutteli aivan tavallisesti kuinka hyvä putiikki meillä oli. Ote tuli rohkeammaksi ja hän todella hyväili jalkaani röyhkeämmin. Katsoin häneen peilin kautta ystävällistä hymyä pingottaen ja sanoin niin lempeästi kuin osasin: "jospa pidettäs ne kädet kurissa vaan, ettei sakset ainakaan lipsu, jooko?" Mies kuittasi asian ystävällisellä naurulla ja annoimme asian hetken aikaa olla.

Sain työni valmiiksi, ja viimeistellessäni hänen kampaustaan hienoksi se tapahtui taas. Tällä kertaa olimme sellaisessa asennossa, että hänen oli täytynyt jo venyttää kättään yltääkseen hameen helmani alle.

"No tota kiitos taas. Sulla on aina niin hyvää työtä tässä liikkeessä, joka asiassa. Mites... oisko mahdollista kysyä vielä jotain...?" hän sanaili.

"No minkähän laista aattelitte vielä?", vastasin niin hymyillen kuin osasin.

"Ihan jotain sellaista siistiä ystävällistä juttua... kaikella kunnioituksella ihan meidän kesken. Ettei kukaan ikinä saa tietää, ei kukaan, jooko? Tietenkin saa velottaa lisää ihan reippaasti..." hän jutteli ja samalla käsi liukui pitkin säärtäni jo hameen helmaani kohottaen ja reittä kohti hiipien.

Olin hieman järkyttynyt, hyvin yllättynyt, ja mieltäni raastoi yhä edellisen viikon katkera riita avomieheni kanssa, joka saattoi olla avoliittoni loppua. Olin yksityisasioiden painama, hämilläni ja samalla... epätodellisen olon vallassa, kun minun asiakkaani, siis hyvä luoja, minun asiakkaani ehdottaa minulle seksipalvelua maksusta!!!

Kuulin epätodellisen olon läpi oman ääneni sanovan: "no sitten ihan tosiaan hiljaa tästä, meidän kesken joohan, vain meidän keskeinen juttu? Olkoon nyt sitten. Onko teillä... jotain sellasta niiku... kumia?"

Viimeisen kysymyksen kuiskasin tukahtuneesti. Päästin hänet pois tuolista ja puhdistin hiukset vaatteistaan, ja menimme kahden liikkeemme takahuoneeseen.

Meillä oli siellä kirjoituspöytä, jonka reunalle hän ohjasi minut istumaan ja pyysi käymään selälleni. Hän nosti hameeni ylös, veti pikkuhousut jalastani ja laski samalla omat housunsa nilkkoihin.

"Ai kun kiva sul on sukat" hän kuiskasi viitaten kai stay uppeihini... ja samalla tunsin jonkun kivikovan ja vaativan suuren työntyvän alapääni huulille. Päässäni velloivat monet ajatukset, tämä on epätodellinen tilanne, olen varattu, avoliitossa... ehkä se on loppu.. en tunne tätä lähes vierasta miestä kohtaan mitään vaikka hän charmikas onkin...

Ja niin hän työntyi hitaasti sisälleni ja nostin jalkani hänen olkapäilleen. En uskaltanut katsoa kuin suljettujen silmäluomien raosta... Hän nojautui; pöytään, minuun, minä avuttomana selälläni jalat hänen hartioillaan. Työpuseroni napit oli aukaistu ja hän kumartui suutelemaan rintaani muttei antoi rintaliivieni olla paikoillaan. Pidin kiinni pöydän reunoista ja pelkäsin putoavani... Ja hän teki sitä, ei liian rajusti vain hitain työnnöin.. ja hänen mäntänsä liukui sisässäni edestakaisin. En ollut märkä kuin nimeksi, mutta se riitti hänelle. Tunsin hieman kipua, hieman häpeää, hieman nöyryytyksen outoa nautintoa.. Hän mumisi ja huokaili nimeäni työntöjen kiihtyessä ja kiihtyessä. Takerruin hänen kyynärvarsiinsa... tajusin voihkivani ja pidin silmiäni kiinni. Voihkin, voihkin ja hän kiihdytti.... sitten; muutamien sekuntien täydellinen jännittymisen tila ja hän purkautui itkien. Hän lysähti päälleni pöydälle ja silitin hänen hiuksiaan vaikka halusin itsekin itkeä.

Sitten keräsimme itsemme kokoon. Emme puhuneet paljon hyvästellessämme mutta emme myöskään olleet häpeissämme vielä. Siihen olimme kai liian pöllähtäneitä... molemmat. Hän heitti suukon poskelleni, kiitti ja lähti.

Olin pettänyt avomiestäni, ja mikä kammottavinta; melkein aivan suoranaisella prostituutiolla. Mutta yksi asia piti; kukaan ei saanut tietää koskaan. Ei siitä kerrasta tämän puolitutun herrasmiehen, asiakkaani kanssa. Eikä myöhemmistä