Kulkuripoika

Tarina sijoittuu keskisuureen suomalaiseen kaupunkiin 90-luvun alkupuoleen. Minä, Kari, 22-vuotias yhdessä neitoseni Hannan, vuotta nuorempi, olimme seurustelleet jo tovin ja yhteisen asunnonkin saimme vuokratuksi muutama kuukausi sitten. Asunto ei unelmien täyttymys ollut mutta idyllinen ja edullinen nuorelle parille. Se sijaitsi 50-luvulla rakennetun omakotitalon yläkerrassa, jossa vuokranantaja, Antti, asui alakerrassa, siis ensimmäisessä kerroksessa. Kellaritiloissa oli sauna jota saimme käyttää kun Antti oli sen itselleen lämmittänyt.

Elämä tuntui rupeavan asettumaan aloilleen, päivät kuluivat ruusuisesti korviaan myöten rakastuneena edelleen ja haaveet yhteisestä olemisesta olivat korkealla. Antti oli vain hivenen häiritsevä tapaus. En pitänyt kuinka tuo viisissäkymmenissä oleva mies häpeilemättä tuijotteli Hannan tissejä ja persettä aina kun tilaisuus vain tuli.

Eräänä päivänä töistä tullessani, Antti oli pihalla ja tervehdimme toki toisiamme normaalisti Antin jatkaessa: ”Lähden tästä saunaan, kun se rupeaa olemaan lämmin jo. Tulkaahan nuoripari kylpemään.” En ollut oikein varma ymmärsinkö oikein, jotta hän rupesi ehdottelemaan yhteissaunomista, mutta vastasin: ”Hanna on jumpassa ja taitaa viipyä niin kauan ettei kannata pitää saunaa enää lämpimänä kun olet itse käynyt ensin.”. Siihen Antti vastasi: ”No lähde sinä löylyihin, minä tarjoon kaljat.”. Mikäpäs siinä saunaan mennessä, eihän siinä mitään ihmeellistä ole, mutta Antin kommentti jossain välissä jutellessa pisti korvaan, jotta tähän saunaan kyllä kolmekin mahtuu hyvin ja puitakin säästyisi jos ei tarvitsisi pitää saunaa niin pitkään lämpimänä. No nämä asiat jäivät näin…

Vuosi kului asuessa ja minun työttömäksi jääneenä ja Hannan opiskellessa ei rahatilanteemme ollut kovinkaan kehuttava. Onneksi Antti vuokraisäntänä oli ymmärtäväinen ja sanoi ettei halua ruveta etsimään uusia vuokralaisia, kun nykyiset ovat oikein mukavat. ”ei ikinä tiedä mitä humpuukisakkia seuraavat olisi.. kunhan vain joskus saatte maksut suoritetuksi.”. Joka kuukausi vuokraa maksettiin mutta aavistus alkuperäistä vähemmän ja kuukausien kuluessa velkasumma rupesi suurenemaan.

Oli lauantai-iltapäivä, istuskeltiin kotosalla Hannan kanssa, kun ovelta kuului koputus. Anttihan se siellä ja kertoi jotta olisi asiaa hiukan. Pyysin Antin sisälle ja rupesin keittelemään kahvit. Aiheen arvasin, sehän oli rästivuokrat, joita oli jo kertynyt melkoisesti. Ymmärsin hyvin jotta mies halusi rahansa, mutta seuraavaa en odottanut……..

”Jos teillä ei rahaa ole niin rahanarvoista tavaraa tämän katon alla on.. voisin antaa teille lisää maksuaikaa, jos tuo Hanna mulle tuossa sängyllä korkoja maksaa.” Antti tokaisi. Hanna istui tapitti hiljaisena ja itselläni meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun ja sanoin: ”No ei taida käydä päinsä!” Johon Antti virkkoi rauhallisesti kuin olisi autokauppoja tehnyt: ”Voithan se sinäkin siinä pyllistää jos se enempi miellyttää.”. Vastaustani ei liene vaikea arvata: ”Juu, ei kiitos.”. Antti hörppäsi kahvikuppinsa tyhjäksi ja sanoi jotta sitten meidän on aika ruveta pakkaamaan kamppeet ja kiireesti, hän ei enää suostu odottelemaan ja kun maksuja on rästissä niin pitkältä ajaltakin. Tähän saakka Hanna oli ollut hiljaa, mutta tokaisi painokkaasti: ”No vittu, mä teen sen.”. En tiedä mikä tuli, järkytys vai epäusko, mutta menin aivan sanattomaksi ja lamaannuin ihmetyksestä jotta mitä tässä nyt oikein on tapahtumassa.

Samassa Hanna lähti sänkyä kohden, joka oli yksiössämme samassa tilassa kuin tupakeittiömme ja vetäisi kävellessään paidan pois päänsä yli. Siinä sängyn vieressä Hanna tipautti hameensa lattialle vetäen samalla pikkuhousunsa alas ja tokaisi: ”Hoidetaan tämä nyt samointein pois kun kerran ruvettiin.”. Tämän jälkeen Hanna asettui sängylle selälleen, aukaisi jalkansa niin levälleen kuin pystyi ja huuhdahti: ”Noh, eikö se maksu kelpaakaan?!”. Katsoin ihmeissäni tyttöstäni, ihmettelen hänen käytöstään, koska se ei todellakaan ole melko siveäkäytöksisen Hannan tapaista. Siinä hän makasi alastomana sängyllä, jalkopää meihin päin ja jalat niin riettaasti levällään, jotta mitään ei enää piilossa ollut.

Eipä siinä monta sekuntia kulunut kun Antti riipi vaatteensa pois päältä sanomatta sanaakaan ja syöksyi Hannan viereen vuoteelle. Antti imaisi Hannan nännin suuhunsa ja kädet rupesivat vaeltelemaan neitoni vartalolla. Hanna makasi edelleen samassa asennossa kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Kun aikansa Antti oli saanut kähmiä Hannan nuorta sorjaa vartaloa, niin käsi hakeutui rakkaimpani pyhimpään. Edelleen jähmettyneenä katsoin kun Antin työn kovettamat sormet saavuttivat Hannan klitoriksen ja rupesit hakeutumaan pilluhuulien väliin etsien sitä onkaloa jota miehet niin kovasti naisilta himoitsevat. Antti lienee jo yllätyksestä toipuneena, rupesi puhelemaan: ”No johan, täällähän on jo pillu märkänä.”. Itseäni ärsytti suunnattomasti tuo kommentti, pitäisi nyt mölyt mahassa, hoitaisi hommansa ja menköön kotiansa. Mutta lisäjärkytystä oli tulossa.. samassa kun Antin muhkea keskisormi rupesi työntymään rakkaimpani sisään peukalon pyöritellessä klitorista, olin kuulevinani Hannan huokaavaan. Se että Hanna suostui tähän, oli mieleni sekoittavaa, mutta vielä nauttii tuon äijän käsittelystä. ”Kuulin varmaan väärin” mietin.

Kun aikansa sormeiltuaan Hannaa, Antti rupesi könyämään tyttöni päälle. ”Käytä nyt ees kumia”, sanoin Antille. ”Ei ole mukana, onko teillä?” virkkoi Antti ja kun jouduin vastaamaan kieltävästi kun meillä ei kumia käytetä Hannan syödessä pillereitä. ”Menee se paljaallakin” naurahti Antti ”Tuskin tällä tyttösellä tauteja on”. Itseäni suorastaan vitutti tuo leukojen läksytys. Ihmettelin Hannan toimintaa suuresti tässä tilanteessa, hän oli kuin olisi ollut pumpattava barbara, antaa tuon ukon käsitellä itseään miten sattuu eikä paljon puhua pukahda. Ei sillä että tarinointia odottaisin mutta tuo suostumus kaikkeen….

Katselin kun tuo vuokraisäntämme alkoi sijoittelemaan kaluansa Hannan pilluhuulille. Onneksi se mikään jättikulli ei ole, vaikka onko sillä loppupelissä mitään merkitystä, samapa se. Eikä siinä kauaa mennyt kun Antti mulkulleen reitin löysi. Katsoin mielessä kiroten miten terska rupesi häviämään huulten väliin ja tiesinhän minä minne se menee. Onneksi se ei liian rajusti kohtele tuota pientä neitoani, mutta ei Antti säälinytkään Hannaa. Yhtä soittoa, tosin hiljalleen mulkku upposi nuoreen pilluun. Kuulin Hannan suusta ”UUNNGH” äänen, enkä ollut varma oliko se kipua vai nautintoa. Saatuaan parrunsa kokonaan Hannan sisuksiin piti taas ruveta kommentoimaan: ”Onpas tytöllä tiukka pillu, märkä ja kuuma mutta niin tiukka..”. Hanna vain makasi sanomatta sanaakaan tuon n. 30 vuotta itseään vanhemman miehen alla, jalat koukussa levällään huokaillen hiljaa.

Katselin ääneti kun Antti rupesi liikkumaan Hannan sisällä, kyrpä tuli melkein kokonaan ulos ennen kuin rupesi painumaan takaisin sisälle. Olin kuin huumattu, kykenemättä tekemään mitään vain katsellen miten tuo irstaita puhuva äijä häpäisee tyttöystävääni. Ei siinä kauaa loppujen lopuksi mennyt kun Hannan hengitys rupesi kiihtymään, ja kuin salaman lailla neidin selkä vääntyi mutkalle ja suusta kuului kova huokaus, parempi kuvaus olisi varmasti ähkäisy, kiljaisu, ynähdys tai mitä vain noiden yhdistelmää. Mutta epäselväksi ei jäänyt jotta Hanna sai orgasmin tuon ukon kirnutessa hänen pilluunsa. ”Ohhoh, olipa tyttönen herkässä” sanoi Antti ja aloitti hullun pumppauksen. Ajantajun kadotessa jo sitä aikansa kesti, kun katselin miten tuon äijän mulkku souti tyttöystäväni pillulla. Kulli näytti olevan limasta kiiltävä ja vetävän neitoseni pillulihoja mukanaan pitkin vartta joka kerta kun liike oli ulospäin. Jo tajuttomuuden rajamailla katsoin tuota suoritusta kun viimein ihan ilman varoitusta Antti liike loppui ja hän pysähtyi pitäen sauvaansa Hannan syvyyksissä karjaisten: ”Uuh, siellä lepää.. ”. Katselin miten Antti nytkähteli maaten nuorikkoni päällä ja laski vanhan miehen lastiaan toisen miehen nuoreen neitiin. Eipä aikaakaan kun Antti siitä nousi, puoliheijari heilahdellen keräsi vaatteensa sanoen :”Ei sillä vuokralla taas niin kiire ole kun korot tulevat näin hyvin maksetuksi.” ja poistui asunnostamme.

Katsoin Hannaa saamatta vieläkään sanaa suusta. Hanna makasi sängyllä, vaalea noro valui hänen jalkovälistään lakanoille.. Kun mitään en osannut sanoa, niin Hanna ratkaisi tilanteen: ”Ei voinut mitään, ei meillä mitään muutakaan paikkaa ole mennä nyt. Onhan tuo ehdotellut tuota jo aikansa mutta en ole aikasemmin suostunut alkuunkaan”. Hetken päästä Hanna vielä jatkoi: ”Sori se laukeeminen, en mahtanut mitään mutta se oli aika taitava sormistaan.. mutta pakko kai mun on myöntää jotta ei se pahaa tehnyt.”.

Epäuskoisena jäin vain miettimään tulevaisuuttamme.. mistä löytää uusi kämppä, tällainen tulee ’liian kalliiksi’

Palautetta saa lähettää, muita tarinoita mahdollisesti luvassa myöhemmin. Tämä oli fiktiota mutta myös tosi tarinoita on melkein vastaavasta aiheesta.