mmss

Olen 45-vuotias mies ja olen työskennellyt fysioterapeuttina melkein 20 vuotta. Sairaalan naisvaltainen ilmapiiri oli alkanut ahdistaa ja niinpä olin irtisanoutunut ja ostanut säästöillä naapurikaupungista pienen hyvinvointiyrityksen konkurssipesän. Tilat olivat hiljan remontoidut kahdessa kerroksessa. Aloin tarjota fysioterapiaa, hierontaa, erikoisiakin luonnonhoitoja. Nuorekkaalla ulkonäöllä ja ystävällisellä ilmeellä olinkin saavuttanut nopeasti hyvän asiakaskunnan ja olin palkannut toisen hierojan.

Päivän viimeinen asiakas oli lähtenyt ja sen jälkeen myös työntekijäni. Ulko-ovi kuitenkin kävi ja sisälle astui nelikymppinen nainen. Hän tervehti hiljaa. - Anteeksi, oletteko te enää auki? nainen kysyi. - Me olemme aina auki, kun ovi on auki, vastasin. - Mitä olisi mielessä? jatkoin. - No tuota... nainen aloitti empivästi. - Minulla on ollut taas pidemmän aikaa vatsa kipeä ja... on ollut ummetustakin, nainen selvitti. - Niin... sanoin miettien luuliko nainen tulleensa lääkäriin. - Minä olen saanut kerran toisella paikkakunnalla siihen apua sellaisesta... ...huuhtelusta, nainen jatkoi kengänkärkiään tuijottaen. - Huuhtelusta... sanoin, kunnes tajusin mitä nainen ehkä tarkoitti. - Ai... tarkoitatko ihan suolihuuhtelua, autoin naista. - Joo juuri sitä... kuulin että täällä tehdään sellaisia, nainen selitti.

Aivoni raksuttivat kuin kaappikello. Suolihuuhtelu? mitä hittoa? Olin jo vastaamassa kielteisesti, kunnes tajusin varaston nurkassa lojuvat romut. Nainen tiesi, että edellisen omistajan aikaan paikasta oli saanut ilmeisesti myös sellaista hoitoa. - Joo kyllä meillä tehdään, katkaisin jo pitkäksi venyneen hiljaisuuden. - No hyvä, kävisikö jo heti huomenna, nainen tiedusteli jo reippaammin suurimman nolouden karistua. - Kyllä käy... sanoin vaikka minulla ei ollut aavistustakaan mitä asialle pitäisi tehdä. Olen hiljaa, mietin mietin... - Mutta vasta illansuussa, näin viiden aikaan, sanon lopulta. - Ai kun kiva, töiden jälkeen onkin aikaa rentoutua hyvin, nainen selittää. Sovimme ajan ja naisen poistuttua mietin mitä onkaan tullut luvattua. Kokemukseni asiasta liittyivät pornoon, mutta oli siitä taidettu jollain kurssillakin olla puhetta. Mutta jotain suurta olin saavuttamassa, jos vain hoitaisin homman hienosti.

Säntäsin varastolle mistä löytyi lieriön muotoisella säiliöllä varustettu laite. Se oli metallikehikossa ja varustettu pyörillä. Jauhesammuttimen kokoinen säiliö oli pystyasennossa ja sen yläpuolella oli leveä tanko, jonka päässä oli kahva. Tanko toimi mäntänä. Säiliöstä lähti parimetrinen kuminen letku. Viereisestä laatikosta löysin letkun päähän sopivia suulakkeita, jotka asetetaan peräaukkoon. - Hitto, tämän saattaa onnistua, ajattelin. Puhdistin laitteen ja tutkia sen toimintaa tarkemmin vedellä kokeillen. Ilta alkoi olemaan pitkällä kun vielä intohimoisesti ahersin laitteen parissa ja pengoin mahdollisesti siihen liittyviä tavaroita.

Vielä yötä myöten etsin tietoa itse hoidosta. Päädyin siihen, että suolta pystyi huuhtelemaan terveyden nimissä lähes millä nestemäisellä tahansa jos vain uskoi asiaan. Vastaavasti minun miinani oli se, että nainen oli ollut toimenpiteessä aikaisemmin, joten riski tehdä virheliike oli suuri.

Päivä meni rutiinilla ja tutusti viiden aikaan olin yksin odottamassa naista. Pian hän saapuikin, huomattavasti ensitapaamista rempseämmin. - Ai hei ja tervetuloa, sanoin ja napsautin ulko-oven lukkoon naisen takana. - Mennään tuonne alakertaan, ohjasin.

Nainen on normaalivartaloinen ja ruskeahiuksinen. Lantio levittyy naisellisesti ohuiden housujen myötäilemänä. Tumman ruskea paksukankainen paita muotoilee b-kupin rintoja, jotka tosin eivät ole enää nuoruuden korkeudella. Pari lasta, veikkaan mielessäni.

Alakerrassa oli suuri kaakeloitu huone, jossa oli edellisen omistajan jäljiltä keskeneräiseksi jäänyt poreamme, pari kuntopyörää, voimistelumattoja yms. Ikkunoista avautui näkymä järvelle. Tilan reunalla oli niin ikään kaakeloitu syvennys, jonne oli asettanut enemalaitteen ja hoitopöydän.

Nainen katselee ympärilleen. Iltahämärässä valaistu huone on kylpylämäinen. Kaiken kruunaa taustalla soiva rauhallinen musiikki. Laitan sälekaihtimet kiinni. - Ensiksi minun on kysyttävä, että onko sinun hoitosi tehty sellaisella laitteella, jossa on myös poistoputki, tiedustelen. - Kyllä joo.. nainen vastaa. - Valitettavasti meillä ei ole sellaista nyt käytettävissä, joten tyhjennysvaihe täytyy suorittaa ihan luomukostilla, selitän mahdollisimman rennosti. - Ei se kai haittaa... nainen sanoo hieman empivästi. - Hienoa, totean.

Alan selvittää tilannetta. - Eli tässä on itse hoitopaikka ja WC löytyy tuolta, osoitan tilan toista reunaa. - Kerroit aika hankalista vatsavoista, joten ehdottaisin, että tehdään ensin tyhjennyskerta ihan vedellä ja sitten hoitavakerta sellaisella maitopohjaisella hyvien bakteereiden liuoksella. - Ai että kaksi kertaa... no, se hoitava kuulostaa hyvältä, nainen sanoo. - Eli voit riisuuntua ihan rauhassa, tuossa on isoja pyyhkeitä, joita voit käyttää, palaan viiden minuutin kuluttua, selitän.

Lähden yläkertaan odottamaan, koska paikka ei suo hyviä mahdollisuuksia tirkistelylle. Kyllähän sitäkin on vuosien saatossa tullut tehtyä ammatin puitteissa. Palaan alas katsomaan tilannetta. Nainen makaa selällään tasaiseksi asetetulla hoitopöydällä. Hänen alavartaloaan peittää valkea pyyhe polviin saakka. - Suosittelen, että tulet aivan tähän takareunalle ja laitat jalkasi näihin tukiin, opastan naista ja käännän esiin jalkatuet. - Nainen liikahtaa selällään eteenpäin ja koukistaa jalkansa asettaen kantapäät tukiin. Pyyhe on valahtanut lähes täysin jalkoväliin. - Onko asento hyvä, kysyn naisen nyökätessä takaisin.

Kyyristyn pöydän päähän ja otan ohuet kumihanskat ja nyin ne käteen. Otan myös pienen tuubin liukuvoidetta ja sivelen sitä suulakkeen päähän. Nostan jalkovälin peittämää pyyhettä varovasti. - Ja sitten vain rennosti, sanon hiljaa jääden hetkeksi tuijottamaan tuuheaa karvoitusta joka täyttää kauttaaltaan naisen jalkovälin. - Saatko nostettua hieman lantiota, pyydän jotta saan kunnolla näkyviin naisen ryppyreiän. Sitäkin peittää tumma karvoitus, tosin kevyempi mitä vulvan ympärillä. Naisen pieni ryppyreikä erottuu heikosti sitä ympäröivän ruskehtavanpunaisen alueen keskeltä. - No niin, totean kun alan ujuttamaan suulaketta peräaukkoon. Geeliä jää naisen karvoitukseen kiiltävinä nokareina peukalon kokoisen suulakkeen painuessa helposti naisen suoleen.

Nainen asettaa pyyhkeen peittämään pyhimpäänsä. - No niin, alan hitaasti laskemaan vettä, sanon tarttuen mäntään. - Kerro heti jos tuntuu pahalta, neuvon ensimmäisen viivojen välin ollessa jo naisen sisällä. - Tunnetko, että suulake vuotaisi, kysyn. Nainen pudistaa päätään. Painan hiljaa mäntää alaspäin. - Tuntuuko jo painetta, kysyn melkein litran kohdalla. - Vähän, nainen vastaa. Kerro heti kun tuntuu että olisit täynnä, sanon. Painan hieman kovempaa. - Uuh, nyt tuntuu, nainen voihkaisee. - Hyvä, lopetan vedentulon, pystytkö pidättämään? kysyn. - Kyllä pystyn, nainen vastaa. - Hyvä otan nyt suulakkeen pois, kerron. Vedän letkun ulos naisen peppuaukon myötäillessä muovista suulaketta. - Hieron hieman sinun vatsaasi, jotta vesi lähtisi liikkeelle, kerron nostaen hieman naisen paitaa ja hieroen kevyesti tämän vatsaa. - Voit nyt olla siinä hetken aikaa ja sitten siirtyä WC:hen kun siltä tuntuu ja WC:n jälkeen voit halutessasi peseytyä, niin jatketaan sitten, selitän ja poistun.

Kymmenen minuutin kuluttua kuulen WC:n oven äänen ja hiivin lähemmäksi. Helposti kaikuva koppi vahvistaa pian kunnon lorauksen, kun suolen sisältö syöksyy pönttöön. Nainen ei myöskään pidättele huokauksiaan olon helpottuessa. Kohinaa ja pörinää kuuluu melkein vartin verran, kunnes kuuluu pikaisesti suihkun kohina. Nainen astuu WC:n ovesta pyyhe lantiolla. - Kaikki hyvin? kysyn. - Kyllä, huomattavasti paremmin, nainen vastaa. - Hienoa, siirrytään sitten seuraavaan vaiheeseen.

Alan täyttämään laitetta maidolla. - Tällä kertaa voisi olla hyväksi jos asettuisit makuullesi toisin päin, ikään kuin kyljellesi, selitän samalla. Siirryn opastamaan naista hänen noustua pöydälle. - Käyt vasemmalle kyljellesi ja koukistat oikeaa jalkaa, neuvon. Annan tyynyn jonka päälle nainen laskee päänsä. - Hyvä, riisun pyyhkeesi, sanon ja tartun pyyhkeeseen vetäen sen aina polviin saakka, josta se valuu aina lattialle. Tämä oli ehkä moukkamaista, mutta nyt naisen alapää on paljaana edessäni. Reisien välissä pilkistää naisen karhunpesä peräaukon osoittaessa lähes suoraan kohti pöydän päätyä.

Kumihanskat kädessä otan jälleen suulakkeen ja tällä kertaa hivelen sormellani voidetta suoraan peräaukolle. - Hyvä ja valmiina, sanon painaessani kevyesti letkua naisen suoleen. - Ja sitten alkaa virrata, totean. Mäntä painaa maitoa naisen suoleen hieman rivakammin kuin edellisellä kerralla. Litra häviää nopeasti. Uuhhh! kuuluu vajaan kahden litran kohdalla. - Ok, lopetan, sanon, mutta kun säiliössä on vielä vähän jäljellä, annan lopun virrata hiljakseen männän omalla paineella. Siirryn hieromaan jälleen naisen vatsaa. - Pystytkö pidättämään? kysyn kun huomaan "ylimääräisen" puolen litran painuneen naisen suoleen. - Kyllä pystyn, nainen sanoo kuitenkin samalla liikehtien levottomasti. - Selvä, poistan nyt letkun, sanon.

Tarttuessani letkuun naisen peppuvakoon tirahtaa suolesta maitoa. Suulakkeen myötä punainen peppureikä valuttaa ruokalusikallisen valkeaa nestettä. Pieni noro jää valumaan kurottaessani paperia, kunnes pato avautuu kunnolla. Ensin lyhyt, mutta runsas ryöpsähdys, sitten pitkä kaari. - Eiii..eiii.. nainen voihkii suolen purkautuessa hallitsemattomasti pitkin hoitopöytää ja kaakeleita. - Uhhh...eiiii.. nainen ulvoo. - Ei mitään hätää, ei mitään hätää, toistelen ja nostan toisen käden naisen lantiolle rauhoittaakseni. Purkautuminen kestää vielä hetken naisen menettäessä kontrollin. Punainen silmä sykkii vielä kevyesti alkaessani tarkastamaan tuhoja. Hoitopöydän keinonahkapinnalla lainehtii nestettä valuen siitä naisen lantion ja reiden alle. Kaakeleilla on erikokoisia roiskeita niin seinällä kuin lattiallakin. Naisen häpykarvoitus kimaltelee maitohelmistä kuten myös pakara ja reisi ja myös naisen pyhin lienee saanut osansa sisällöstä.

Nainen nyyhkii itkuaan. - Sattuuko mihinkään? kysyn ensin. Nainen puistaa päätään. - Älä huoli, ei mitään hätää, ei tässä ole mitään hävettävää, yritän löytää lohduttavia sanoja. Otan pyyhkeen ja yritän siistiä naisen alavartaloa. - Voit siirtyä pesulle aivan rauhassa, minä jätän tähän pyyhkeitä, voit reilusti käyttää niitä, selitän. Siirryn varastolle josta kaivan esiin ilmeisesti virtsankarkailuun tarkoitetun suorakaidevaipan, joka on noin puolen A4:n kokoinen ja muutaman sentin paksu. Nostan sen pöydän viereen viikattujen housujen päälle. - Tässä on tällainen jos tarvitset, sanon ja poistun yläkertaan.

Kuluu ainakin vartti ennen kuin kuulen suihkun kohinan. Sen jälkeen kestää vielä melkein puolituntia, ennen kuin pukeutunut nainen nousee portaita. - Anteeksi kun jouduit odottamaan... nainen häpeilee. - Ei todellakaan haittaa, sinähän se asiakas olet, totean saamatta kuitenkaan naista hymyilemään. Hän maksaa alennetun hinnan ja sen enempää sanomatta lähtee. Hänen kääntyessään ovelle huomaan pullottavan vaipan hänen takamuksellaan.

Seuraavana päivänä saan naiselta sähköpostin, jossa hän pyytelee vielä kerran anteeksi ja toteaa olonsa helpottuneen. Vastauksessani kiitän ja toivotan tervetulleeksi uudelleen, seuraava kerta on lohdutukseksi maksuton.

Haluatko naisen saapuvan uudelleen ja mitä sitten tapahtuu? Palautetta ja vinkkejä saa lähettää!