Juha

”Tiedätkö, miten nainen saadaan kiimaan?”

Tuota Kuivaniemi oli minulta kärttänyt jo pari vuotta, iskenyt silmää päälle ja myöntänyt tietävänsä vastauksen. Nyt se aloitti saman virren pikkujouluissa, eikä paljoa välittänyt, vaikka kaikilla oli avecit mukana. Olihan se sovinisti joo, jostain peräkyliltä kotoisin ja esiintyi niin machona. Kaikkia oli kuulemma vedellyt, ainakin meidän oppilaitoksen muita naisopettajia. Pelkäsinkin, että se rupeaa puhumaan härskejä naisväen kuullen ja yritin pitää huolen siitä, että ainakaan vaimoni ei joudu sitä sontaa kuulemaan. En minä kyllä uskonut Kuivaniemen ylimaallisiin taitoihin. Lyhyenläntä, noin 165-senttinen parrakas metallityön opettaja oli varreltaan paksu ja sen mitä kuulin kollegoiden kommentteja, ei kukaan oikein perustanut sen jokapäiväisistä alapään tarinoista. Siksi ymmärsinkin, miten se hakeutui seuraani jo miesten saunavuoron aikana - minä kun en piitannut sen höpinöistä.

Vietimme iltaa erään yrityksen neuvottelu- ja saunatiloissa tornitalon huipulla. Aluksi olimme käyneet teatterissa ja tulleet tänne sitten syömään ja juomaan. Vaimoni Jutta oli tykännyt näytöksestä ja viihtyi muutenkin rennossa pikkujouluporukassa. Sillä välin kun hän meni muiden naisten kanssa löylyihin ja paljuun terassille, paransimme Kuivaniemen kanssa maailmaa vodkapullon kanssa, pyyhkeet ympärillä ja saunahiki vielä otsalla. Kuivaniemi näytti mittailevan minua katsellaan vähän väliä. ”Panin merkille, että pikkuvaimollasi on mukavat pakarat…hevostyttöjä taitaa olla” mies viimein sanoi. ”Sen näköinen nainen, että jos tuon saa kiimaan, se laukkaa aamuun asti”. En viitsinyt provosoitua, vaan kaadoin meille grogit ja totesin: ”kyllä minä olen vaimoni kiiman nähnyt”. Jutta oli yleensä aika pidättyväinen ja heittäytyi harvoin mihinkään villiin. Seksimmekin oli usein peruspunnerrusta lähetyssaarnaajassa. Vaikka olihan kolmekymppinen nainen varsin kaunis: vaaleat, olkapäille ulottuvat hiukset, vähän pyöreät kasvot, päättäväinen leuka, vihreät silmät ja skandinaavinen iho. Uskon kyllä, että Kuivaniemi vilkuili enemmänkin takamuksen pehmeitä muotoja, kohtuukokoisia rintoja ja muita naisellisia kaaria.

Naisväki tuli saunasta ja porukka alkoi olla hiprakassa. Osa siitä hajaantui takkahuoneen puolelle, jossa pauhasi opintosihteereiden pyörittämä kasaridisco ja siellä oli jo valtaosa miehistäkin. ”Vai niinkö tiedät. Sopii epäillä. Minä, Juha, luulen, että nusasen tuota rouvaasi vielä jossain välissä” Kuivis vittuili ja yhdisti viinan sekaan tuoremehua. ”Haista sinä…” lauseeni jäi kesken, kun mies alkoi huitoa ja mairitella Jutta-vaimoani meidän seuraksi. Vaimo sipsutti pyyhe ympärillään ja iho vielä vedestä märkänä. Tukka näytti olevan kuiva ja meikitkin kasvoilla. ”Nyt kaunis rouva lasia alle, Kuivaniemi tekee Petteri Punakuonon erikoisen!” kollega supatti ja ohjasi naiseni oikein kädestä kiinni pitäen seuraamme. Jutta istahti huolimattomasti neuvotteluhuoneen pöydän kulmalle ja naurahti, että mikä sellainen paukku oikein oli. ”Vodka kirsikalla” Kuivaniemi taikoi juoman nopeasti valmiiksi ja hääräsi Jutan ympärillä, kuin kimalainen. Hän ojensi juoman ja tukki niin lähelle, että etumus painoi vaimoni reittä vasten.

”Vaan siitäpä tulikin mieleeni, että me olimme tuon Juhan kanssa kerran…” taas alkoi jokin nolo tarina ja päätin ottaa tuolilla vähän etäisyyttä. Kuuntelin juttua sivukorvalla ja huomasin, ettei neuvotteluhuoneessa ollut meidän lisäksi kuin autopuolen Jylhä ja kielenopettaja Piispanen. Molemmat olivat umpijurrissa sohvassa ja riitelivät Piin desimaaleista. Viini oli vapauttanut vaimoni. Hän kuunteli pää kallellaan Kuivaniemen partasuuta, hymyili aidosti, nauraa tihrusti käsi suun edessä ja vilkuili vähän väliä parikymmentä vuotta vanhemman miehen mustaa, suorastaan raanumaista karvarintaa, joka oli kuin apinan perse. ”…ja sitten sillä meni paskat housuun!” tarina päättyi yhteisnauruun ja minun nolaamiseeni. Kiva.

Kuivaniemi istui jalat harallaan ja jos vaimoni olisi halunnut, hän olisi nähnyt miehen sukukalleudet halutessaan. Ehkä hän olikin vilkaissut jo. ”Sä puhut niin törkeitä” Jutta sipaisi hiuksiaan ja vispasi jalkaansa. ”Vastahan tässä alkuun päästiin! Sitten kun otetaan loputkin vaatteet pois, minä vasta törkeitä puhunkin”. Kuivaniemi yllytti. Voin sun saatana, huokasin ja harkitsin jo lähtöä uudelle löylykierrokselle. ”Luuletko, että minut näet alasti” Jutta intti ja hymyili pullukat poskipäät koholla. ”Tiedän, en luule. Tuossa Juhan kanssa jo sovittiin, että hän lainaa sinut minulle morsiameksi”. Jutta tirskui, kun Kuivaniemi kokeili kiusoittelevasti sormikoukullaan naisen pyyhkeen solmua ja sipaisi samalla peukalollisen rintavakoa. Mulkaisin naistani vihaisesti, mutta kun hän ei reagoinut eleelläkään, rupesin tyhjentämään Finlandia-putelia.

”Mitä sä sitten oikein haluat nähdä? Tämänkö?” Jutta kikatti ja päästi pyyhkeen aukeamaan rintojensa kohdalta. Kaksi hieman sivuille roikkuvaa puuterilumen valkoista tissiä kierähti esille. Ne olivat juuri sen kokoiset, että mahtuisivat kahteen isokokoiseen miehen kouraan painoiksi. Kuivaniemi ei ollut moksiskaan, vaikka katse viivähti pitkään tummanruskeissa nännipihoissa. ”Enhän minä enää tissien päälle…vanha mies! Ja mitä se ukkoskin sanoo, kun niitä Kuivaniemelle näyttelet”. Sen sijaan peräkylien mies suki partaansa, otti uuden kiillon silmiinsä ja rupesi iskemään uutta tarinaa. ”Mutta kuulehan, kun meilläpäin…” siinä samalla mies hiveli ohimennen vaimoni nilkkaa, kuin paraskin hieroja ja välillä sormet tunnustelivat aivan pohkeelle saakka. Tyhjensin lasin ja kaadoin uuden täyteen. Kuivaniemen tarinan huipennukseksi räkänauru kajahti ilmoille ja naiseni yhtyi siihen tyttömäisin purskahteluin. Pyyhe oli huolimattomasti Jutan päällä, eikä ollut kaukana römpsänkään vilahtaminen. Muutenkin rouva käyttäytyi oudosti: nakkeli päätänsä, räpsytteli ripsiään ja istui pöydällä, kuin perseen alla olisi kusiaisia.

Kuivaniemi oli päässyt jo polviin asti ja kuului sivukaneettina heittävän, että nämä eivät ole mitkään ruusukaalipolvet, vaan sirot ja somat. Vaimo heilautti lasinsa tyhjäksi, mutta näytti humaltuvan enemmän pätkän kehuista. ”Miten sä ootkin noin karvainen…ihan joka paikasta” punahilkka ihmetteli silmät suurella sutta. Kuivaniemi nauraa retosteli olevansa isänpuolelta näätä ja äidin puolelta majavan sukua. Jutta hymyili ja tunnusteli miehen tuuheaa rintaa, pyöritteli kiharoita ja siveli ihoa. ”Mutta sinusta näkee heti, että sinä et ole tuuhea mistään kulmakarvojen alapuolelta” Kuivaniemi vinkkasi silmää ensin vaimolleni ja sitten minulle. Saatana. Mistä se senkin tiesi, että Jutta tykkäsi ajella itsensä paljaaksi alapäästään. Viimeksi aamulla oli sheiveri käynyt hävyllä. ”Hävytön sua!” Jutta muka löi nyrkillä Kuivaniemeä rintaan. ”Voin minä näyttää, jos haluat nähdä?” Jutta jatkoi ja sai ainakin minun niskavillat nousemaan. Olin jo avaamassa suuni, mutta vieras mies ehti ensin. ”En minä niin perusta nuorten naisten haaroväleistä”. Heti huomasi, että valetta oli joka sana ja teennäinen estely. Pupillit olivat kuin lasipallot ja näkyipä Jutan sanat nostattaneen muutakin ylös, kuin niskani haituvat.

Jutta sai torjuvista sanoista lisävirtaa ja alkoi oikein kiusoitella pyyhkeensä kanssa siinä pöydän päällä. Heilutti sitä härkätaistelijan tavoin, vaikka mulli jo hengitti kiiman höyryä sarvi kovana. ”Minä nyt kumminkin vilautan” vaimoni viekasteli ja antoi pyyhkeen pudota kokonaan lattialle. Kuivaniemi oli hämmästynyt tai ainakin esitti sitä. Jutta ei pitänyt jalkapihtejään kiinni enää, vaan levitti polviaan ja nosti oikein jalkapohjat neuvottelupöydälle. Kuivaniemellä suupieli nyki, kun hän toljotti tekohäveliäästi vaimoni pienihuulista posliinipimperoa, joka oli kuopalla häpykummussa, kuin ruutanan suuvärkki. ”Laita pihdit kiinni, ettei miehes heittäydy aivan mustasukkaiseksi…vaan on se nätti, pieni ja hyvin säilynyt, aivan rippikoulutytön immestä käy!”. Kuivaniemi siirsi kädellään polvea sivuun ja katsoi lähempää. Ja voisinpa vannoa, että rouvan nännit rupesivat turpoamaan koviksi. ”Kunhan sanot vaan!” Jutta nauroi, eikä pannut hanttiin sisäreidellä lepäävälle miehenkouralle. ”Voiko se olla? Ei se voi?” Kuivaniemi vilkuili vuoroin minua, vaimoa ja pillua. Jutta ihmetteli, mistä mies oikein puhui. Kuivaniemi nosti huulilleen ovelan virneen. ”Isot pojat puhuvat, että jos tavara on vähällä käytöllä, se rupeaa tuoksahtamaan sammalille”.

Verenpaine kohosi mittarin tappiin saakka, vaikka huumorina Kuivaniemi alapääjuttujaan heittelikin. Rouvaan ne kävivät täydestä, sillä vaalea vaimoni levitti reisiään kunnolla auki ja tokaisi, että: ”no nuuhkaise sitten ja päättele”. Mies otti heti neuvosta vaarin ja työnsi naamaansa jalkoväliin, kuin kiimainen piski. Nuuhki kuuluvasti aivan vierestä, monesta eri kohtaa ja lopuksi puhalsi pimppiin. ”Älä, ei saa, lopeta” Jutta kikatti ja painoi hellästi Kuivaniemen sekaisen hiuspehkon pois. ”Tietysti sormikopelolla sen käytön voisi paremmin varmistaa, mutta ei me nyt aleta…” Kuivaniemi sopersi ja otti naukun lasistaan. Jutta vilkaisi minua ja näytti epätavallisen rivolta. Aivan kuin se haluaisi kiusata minua. Puistin päätäni, mutta uhmakkaasti naiseni tarttuikin kiinni vieraan miehen lapaseen. ”Jos oikein haluat, niin saat kokeilla. Ei se pure.”

Kuivaniemi ei tiennyt miten olisi; olo oli niin mairea ja voitokas, mutta piti yrittää näyttää estyneeltä. Mies käänsi rystyset alaspäin ja lähestyi pillua etusormi tanassa. Hän ei turhia arastellut, vaan liu’utti sormen sisälle koko pituudeltaan. Vaimon varpaat kipristelivät pöytää vasten ja hymy suupielillä muuttui väkinäiseksi. Kuivaniemi veti sormen lähes kokonaan pois ja työnsi uudelleen sisään. Pillun sisemmät häpyhuulet imaisivat sormen mukana sisään ja pullistuivat ulosvedolla kuin lehdykäiset. Kaukaa katsottuna ne näyttivät olevan jo kosteatkin. ”Ei ole väljää, tiukassa tuntuu lihat uivan” Kuivaniemi mussutti ja sai Jutan urahtamaan. ”Mutta odotas, niin kokeillaan kunnolla” Kuivaniemi otti limaisen etusormen rinnalle nimettömän ja seivästi duon tyveä myöten sisälle. Ulos, sisään, ulos. Pillu alkoi kostuneena päästellä kumeita mäiskähtelyitä ja vaimolla oli täysi työ nojata tukea käsillä pöydästä, jottei pudonnut. ”O-onko siellä sammalta…?” Jutta marisi silmät lasiaisina ja antoi vieraan ukon ropeltaa emättimessään. Päätin, että raja menee tässä ja homma pitää nyt seisauttaa. Ponkaisin ylös pyyhkeen kanssa ja murahdin: ”eiköhän se luistelu nyt riitä, mennään saunaan, Kuivis!”.

”Mennään mennään” Kuivaniemi örisi pettyneenä ja roikotti kahta kiisselistä sormeaan vetelänä. ”Mutta otetaan pullo ja tyttö mukaan! Vai mitä, Marjatta?” Kuivaniemi jatkoi ja nipisti vaimoani hellästi poskesta. Ei tämän nyt näin pitänyt mennä, vaan meni kuitenkin. Minä, Kuivis ja ”Marjatta” tepastelimme ensimmäiselle sekahaun löylykierrokselle peräkanaa. Edellä hyllyivät Kuivaniemen löysät pakarat ja vaimo tallusti perässä hieman isommalla, mutta kiinteämmällä kankkuparilla. Pyyhkeitä ei Kuivaniemen mukaan tietenkään tarvittu ja niin me nousimme ylälauteille karvamunat heiluen. Kuivaniemi otti heti isännän roolin ojentaen minulle pullon ja alkaen itse läiskiä vettä kiukaalle. Viinan ja kovan löylyn yhdistelmä oli aina petollinen. Ruuneperi alkoi selostaa siinä kotikylänsä poikamiehistä, jotka olivat ensimmäistä kertaa olleet Thaimaan seksimatkalla, mutta minä olin tarinan jo kuullut kolmeen kertaan. Sen sijaan vilkuilin, että millä lihaksilla se lyhyt ja karvainen mies muka naisia löi lakoon. Kyrpä näytti aika tavalliselta viisikymppisen ukon naimaporalta, oli ruttua ja ryppyä, terska kiilsi lähes lilana ja muutenkin oli meisseli aika ahavoitunut. Vaikka olivathan kivespussukat kookkaanlaiset. Roikkuivat reisillä saakka ja teinitytön nyrkki kalpeni niiden rinnalla.

Melko pian kovien löylyjen ja parin tujun jälkeen mielikuvat muuttuivat hatariksi ja enimmäkseen sauna pyöri ympyrää. Tahti oli tainnut olla liian kova. Muistan vain Kuivaniemen parrakkaan naaman ja tummat silmät virnuilevan aivan kasvojeni edessä, miehen tyrkyttämässä minulle viinaa ja vaimon nauramassa lauteiden toisessa päässä rinnat hyllyen. Oliko sitten humalaisen unta vai todellisuutta, niin mielikuvissa Kuivaniemi leipoi molemmin käsin pikkurouvani rintoja, vatkasi niitä puolelta toiselle ja imaisipa jopa nisän suuhunsa. Nauru ja löylyn sihinä hakkasivat kitalaessa asti, rinnassa sydän jyskytti ylikierroksilla. Olin muistavinani, että Kuivaniemen kyrpä oli paisunut täyteen mittaansa ja heilunut uhkaavana reisien välissä, kun mies oli tupannut istumaan lauteille minun ja Jutan väliin. Vähän lisää naisen rempseää naurua, lipeviä kohteliaisuuksia ja Jutan käsi koskettamassa Kuivaniemen mulkkua…

Palasin tähän maailmaan katkonaisesti. Juhlien humu oli vaiennut, mutta kattoterassilla pakkaslumi narisi ja ihmisen äänet kuulostivat räikeiltä parkaisuilta. Löysin itseni makaamasta ilkialasti pukeutumishuoneen penkin alta. Raahasin väsyneesti kohti ääniä ja päällimmäisenä oli huoli Jutasta. Janottikin. Sain nostettua sen verran itseäni ylös ja pukattua terassiovea auki, että sai kasvoni ulos hapekkaaseen ilmaan. Hengitin raikasta tuoksua ja se jo lievitti hieman sumuista oloa.

Jutan tissit heiluivat Kuivaniemen kasvojen tasalla. Se oli ensimmäinen näky, minkä tajusin. Vaimoni piteli paljun reunoista kiinni, nousi ja laski vuoronperään miehen sylissä ja vesi loiskui ratsastuksen läiskeessä. Heidän vartalonsa olivat hikisiä ja ääntelyt täysin hallitsemattomia ulvaisuja. Jutallakin oli hiukset auki, posket punottivat ja silmät seilasivat puolilla valoilla. Kuivaniemen ilmeitä en nähnyt, kun mies istui selin minuun. Sen verran saattoi tulkita, että vaimoni tissit lätsähtelivät kivasti ukon kasvoille. He päästelivät uloshengityksellä lämmintä höyryä, sillä ulkona oli varmasti pakkasta parisenkymmentä astetta. Jutan vauhti yltyi: hän otti sisäänsä Kuivaniemen varrekasta terskasta tyveen asti, nousten niin korkealle, että reidet ojentuivat melkein suoraksi ja takapuoli pingottui kireäksi, sitten laskuvaiheessa vesi tömähti raskaasti kuin valaan iskusta ja perse junttasi peniksen pohjaan.

Heikotti ja väsytti.

Uudemman kerran heräsin kynnykseltä, läheltä ovea. Nyt voimia oli sen verran enemmän, että pääsin jo konttausasentoon saakka ja saatoin kurkistaa terassille. Autiota oli, vain tähdet vilkkuivat mustetaivaalla. Mitä kello oli, mihin he olivat menneet? Konttasin pois pukuhuoneesta, kohti neuvottelutilaa. Ovella otin tukea ja kiipesin vapisten ylös. Ehkä parempi, että olisin nukkunut vaan…

Vaimo makasi puolittain sohvan käsinojalla vatsallaan, kasvot ja rinnat istuinosalla, takapuoli pystyssä ja varpaat osuivat hädin tuskin parkettiin. Kuivaniemen leveä, mutta lyhyt hahmo seisoi taustalla ja kyrpä näytti tulenpunaiselta. Se seisoi napaa vasten, kuin nosturi ja kulkuset viistivät polvia. Rasvainen mies sihtaili kyrvällään Jutan jalkoväliä ja etsi mellevää asentoa. Viimein hän koukisti polviaan ja survaisi kullinsa sisään takaapäin. Ilmeisesti pillu oli sen verran löystynyt ja liukastunut paljumuljuttelussa, että helposti mela livahti sisään lämpöiseen. Alkoi kunnon munajuoksu, jossa Kuivaniemi toimi ohjastajana vaimoni reisien välissä ja Jutta vikisi viedessä. Hänen selkäuumansa oli aivan märkä ja tukkapörrö sekaisin. Pillu litisi ilkeästi ja vähintään yhtä ilkeästi osui Kuivaniemen maha vaimoni valkoiseen perseeseen. Kuivaniemi kehui vaimoni tiukkaa pillua ja aprikoi, että saattaisi seuraavaksi korkata pikkurouvan persereiän. Ajatus puistatti, mutta en saanut tehtyä mitään sen eteen, että olisin yrittänyt keskeyttää hommaa. Turhaa sekin olisi varmaan ollut, päätellen Jutan aiemmasta käytöksestä. Jutta kurnahteli kiimaisesti ja puristi rakennekynsillään kangassohvaa niin rajusti, että kangas oli koetuksella. Oli oikeastaan aika hienoa katsoa, miten oma vihitty vaimo antautui vieraalle miehelle noin himokkaasti. Perse oli todella korkealla ja näytti aivan persikkamaiselta. Ja Kuivaniemi punnersi takana, kädet Jutan lanteilla ja jokainen nyrhäisy lähti voimalla pienen vauhdin kera. Isot pallit heiluivat ja hiki juoksi noroina karvaisen miehen turkissa. Se myös haisi neuvotteluhuoneessa, säestettynä saunapuhtoisen pillun eritearomeilla.

”Mun pimppa on ihan läpi” Jutta kuului läähättävän jo, sillä ties montako satsia Kuivaniemi oli ehtinyt rummuttaa humalani aikana. Kuivaniemi siirteli mustia hiuksia silmiensä edestä ja lohdutteli vaimoani: ”no sitten meidän pitää polkaista rumemman reiän puolelle”. Jutta vaikutti olevan aivan puhki, mutta ei laittanut ehdotukselle kampoihin: ”Miten päin sä haluat sitä?”. Kuivaniemellä oli selvät sävelet. Oli varmaan suunnitellut jo pidemmän aikaa, miten korkkaisi hehkeän, kolmekymppisen vaimoni. Mies auttoi Jutan ylös , läpsäisi punakalle persposkelle ja talutti naikkosen neuvottelupöydän tuolin tykö. ”Nousehan tuon päälle” Kuivaniemi osoitti selkänojan nuppia. Jutta oli hämillään, eikä tiennyt miten suhtautua sonninsa ehdotukseen. ”Mutta se on noin iso”, hän nikotteli. Kuivaniemi raapaisi kullistaan emätinlimoja ja voiteli pyöreäpäisen puunupin liukkaaksi. Kupolinmallinen mäntynuppi oli varmasti viisi senttiä halkaisijaltaan ja muutaman sentin pidempi korkeudeltaan. Siis todella paksun siittimen kokoinen. Jutta selvästi empi, mutta peruutti hyllyvien perseposkiensa kanssa ja joutui varvastelemaan muutaman sentin, jotta pääsi istahtamaan paremmin. Vaikka tussua oli poljettu jo perusteellisesti, oli vaimollani vaikeuksia nielaista vaginaansa moista nuijaa. Kuivaniemi hyräili vieressä ja ihaili, miten puutappi riuhtoi naisen alapäätä auki ja hävisi hitaasti tuonne valaan vatsaan. Humala ja pitkä poljento varmasti lievittivät tuskaa, mutta silti Jutan kasvoilla oli kärsivä virne. Hän puuskutti nuppi sisässään, eikä voinut ottaa oikein mistään tukea.

”Nousehan pari kertaa sen päällä, ja levitä jalkojasi” Kuivaniemi jo runkkasi tummaa kulliansa valmiina käymään anukselle. Vaimo oli rääkäistä järkytyksestä, mutta tyytyi nyyhkäisemään heiveröisesti ja masturboimaan tuolilla. Omilla nesteillään balsamoitu nuppi täytti emättimen kerta toisensa jälkeen ja olo näytti helpottavan, kun Jutta levitti jalkojaan. Katsoin säälien kauniin vaimoni vaivaantuneita kasvoja ja vartaloa, jonka päällä vieras mies oli ahertanut siittimensä kanssa. Kaulalle ja rinnoille oli purtu sinermiä, takaapäin katsottuna häpyhuulet olivat turvonneet moninkertaisiksi ja nännit oli imeä lassutettu pitkiksi viinikumeiksi. Rankka saunailta. Kuivaniemi ei pillun puutteessaan kuitenkaan säälitellyt, vaan oli painamassa jo terskaansa Jutan suklaaherkulle. Aikansa ähkittyään terska pääsi sisälle peppuun ja miehen ilme oli suorastaan taivasta hipova. Jutan yhteen purtujen valkoisten hampaiden välistä pääsi voihketta, kun Kuivaniemi työnsi kyrpäänsä syvemmälle, puristi kyntensä rouvani perselihasiin ja rupesi nylkyttämään viimeistä iltahuutoa. Jutan voihke muuttui sekavaksi hohotukseksi ja kaksi tappia riemurei’issä täyttivät tehtävänsä. Niska notkolla nainen keinutti tuolia vaginaansa vasten ja perässä toinen tuuppasi tavaraa peppuun. Efekti oli melkoinen ja naurava nainen sai sellaisen orgasmin, että koko tuoli oli keikahtaa nurin. Kun Kuivaniemi vielä kiskaisi kiinni Jutan vaaleasta tukasta, päästi rouvani suoraa huutoa, joka loppui vasta autuaaseen itkuun.

Kuivaniemi oli niin vakuuttunut työnsä hedelmistä, että suostui muljauttamaan suvunjatkimensa pois perseestä ja nosti rouvan pois tähystystornista. Loppu oli lähellä. Mies painoi olkapäästä vaimoani maata kohti ja tokaisi: ”ja suu auki…oikein isolle…aaaaa”. Pari vedon jälkeen Kuivaniemen kikkelistä lensi harmahtava mällikimppu suoraan vaimoni silmille ja muurasi ne umpeen. Suupielet saivat osansa siemenistä, mutta enemmistö panomiehen nuijapäistä valui sukkana Jutan huulten väliin, suuhun ja nielaisun kautta vatsaan. Vaimo kakoi ja kurlasi, mutta kiltisti nieli suu suurella kaiken, mitä tarjottiin. Melkein niiasi päälle. Kuivaniemi ravisteli ruskeasta reiästä tulleen kullinsa tyhjäksi ja kiitokseksi taputti Juttaa päälaelta.

Nyt tiesin, miten nainen saadaan kiimaan…