Herkku-puhelin
Se tosi vanha juttu
veijari

Afrikka, 40 000 vuotta sitten.

Tytön nimi oli Sanaya. Sanaya nauroi muiden nuorten naisten kanssa ja panin merkille selän viehkeän kaaren ja lupaavasti pyöristyvät pakarat. Hän käveli pois kori härnäävästi keinahdellen lanteellaan. Olin himoinnut tätä tyttöä siitä lähtien kun näin hänet ensimmäisen kerran. Tyttö vilkaisi minua poistuessaan merkitsevin silmin toinen suupieli pienessä virneessä, kääntyi ja jatkoi kadoten puiden taakse.

Huokaisin syvään turhautuneena. En ikinä voisi saada häntä rikkomatta heimon pyhiä tapoja. Seurauksena liiton rikkomisesta olisi kuolema tai vähintään karkoitus. Miksi hän silti kiusoitteli minua. Sanaya liittyi heimoomme n'ron -kansasta viisitoista kuunkiertoa sitten tullakseen velipuoleni Majingan kolmanneksi vaimoksi. Liiton avulla heimomme jakoivat yhteiset metsästysmaat. Velipuoleni on minua kaksikymmentä vuotta vanhempi ja myös seuraava heimopäällikkö. Häntä ei kannattanut suututtaa. Minun aikaani tulisi hänen jälkeensä.

En halunnut ajatella asiaa enempää ja lähdin kalastamaan joelle. Kalastus rauhoitti mieltäni. Kaloja oli vaikea nähdä tähän vuodenaikaan, sillä tulva tuo sameaa lietettä yläjuoksulta. Katselin sameasta pinnasta kuvajaistani. Olin mielestäni komea ja erinomainen metsästäjä. Jokainen lihas erottui selvästi jäntevässä vartalossani. Näky oli kaukana hentoisista pojista ja laihoiksi kuivuneista vanhuksista. Ihollani olevat syvät initiaatioarvet rikkoivat tasaisesti kumpuilevat lihakseni kertoen minun kuuluvan kunnioitettujen metsästäjien joukkoon.

Pyydystin päivän aikana ison nipun kaloja jotka viskasin rehvakkaasti naisten paistopaikalle. Äitini kääri kalat lehtiin ja yrtteihin pistääkseen ne hiillokselle. Sanaya oli harmikseni kauempana selin minuun, nähdäkseen mittavan saaliini. Olin kuitenkin näkevinäni välillä hänen eloisat silmänsä pörröisten kiharoien takaa. "Tuon on loputtava heti! Vilkuilisit muita tyttöjä!" äitini sähähti. Äidiltä ei jää mikään huomaamatta ja hän oli selvästi murehtinut silmieni hohdetta Sanayan läheisyydessä aiemminkin. "Älä sinä murehdi." mutisin takaisin.

Illan hämärtyessä syötiin päivän saalista, tanssittiin, laulettiin ja heimon vanhimmat kertasivat ikiaikaisia tarinoita. Hiljalleen väki painui nukkumaan suuren nuotion ympärille perhekunnittain. Nukuin naimattomana miehenä ulkoreunalla kauempana nuotiosta. Majinga oli vaimojensa ja lapsiensa keskellä, ensimmäinen vaimo kainalossaan ja toinen toisessa. Sanaya makasi heidän takanaan. Hänellä ei ollut lapsia. Jotkut arvelivat ettei hän saa niitä, mutta olin nähnyt hänen kaivavan maasta juurta, joka estää raskaaksi tulemista. Se oli yleinen tapa nuorilla äideillä, jotka halusivat viivästyttää seuraavan lapsen syntymistä. Kahta pientä lasta oli liian raskasta hoitaa. En vain ymmärtänyt miksi hän ei halunnut ensimmäistäkään. Minua ei nukuttanut, vaikka vatsani oli täynnä. Mietin Sanayaa. Miksi hän hymyilee minulle niin ilkikurisesti. Eikö hän pelkää lainkaan seurauksia. En ymmärrä häntä lainkaan, mutta silti hän vie kaikki ajatukseni.

Tunnen kuin rintani ja vatsani päällä olisi kiviä ja hengitän pinnallisesti. Nousen kyynärvarsieni varaan. Nuotio hohkaa punaisena hiilloksena ja kaiki muut näyttävät nukkuvan. Vilkaisen kauempana kyljellään nukkuvaa Sanayaa, jonka kohottuva lantio piirtyy hiilloksen kajossa. Koirat haukahtelevat unissaan. Lähden selvittelemään ajatuksiani joen rantaan. Silmät tottuvat hiljalleen näkemään kivet, polut ja puskat. Näkyvyyttä parantaa kirkas tähtitaivas ja nouseva kuu. Tuijotan kiveltä vedenpintaa pyörittäen mielessäni samoja asioita yhä uudelleen.

Unohdan ajankulun kunnes aavistan jonkun liikkuvan selkäni takana. En näe ketään, mutta kuulen lähestyvät askeleet. "Sinä!" kuiskaan. "Odotitko minua" - Sanaya sanoo kujertavalla äänellään. "Olen odottanut jo liian kauan. Meidän täytyy olla nopeita", hän sanoo. Tyttö askeltaa eteeni ja nostaa sormenpäänsä hartioilleni tunnustellen arpiani. En ole kenenkään tuntenut koskettavan tuolla tavalla. Ihoni kihelmöi. Lihakseni jännittyvät ja rentoutuvat vuorotellen vaistomaisesti. Sanayan kädet seuraavat arpiani rinnalle vatsalle ja alemmas. Käsi hiveli pussejani liukuen ylös nousseen penikseni vartta mittaillen. Hän jatkoi hellää pumppausliikettä. Olin sillä välin riisunut hänen nahkaisen vaatteensa. Sanaya tummat nännit olivat kovettuneet koviksi marjoiksi kun hyväilin niitä peukalollani. Hänen silmänsä menivät kiinni nautinnon merkkinä. "Nopeasti!" tyttö komensi huohottaen. Hän tarttui varteeni kääntyen polvilleen. Hän ohjasi minut sisäänsä. Tunnen hänen lämpimän, kostean ja puristavan otteensa käskevän minuun liiketta. Aloitin työnnöt joita vastaan hän puski voimakkailla reisillään. Sanaya tukahdutti kiljaisunsa huulta purren. Tämä innosti minua survoin hänta kuin toisessa maailmassa. Päästin irti kaikki mitä minua oli pidätellyt.

Makasimme tyydyttyneinä toisiimme kietoutuneina odottaen hengityksen tasaantumista. Olimme maistaneet kiellettyä hedelmää, joka ensikosketuksen jälkeen oli kuitenkin tuntunut niin luontevalta. Halu palasi pian entistäkin voimakkaampana, jota Sanaya herätteli silittelemällä raatanutta vehjettäni. Sanaya virnisti kieli hampaiden välissä tuttuun tapaansa. Katselin hänen kuun valossa heijastuvia piirteitään. Hänen rintansa olivat pienet ja kiinteät. Mielestäni parhaimman malliset. Hänellä oli naiseksi hyvin lihaksikas vartalo. Kaareva selkäranka näkyi syvänä pitkien lihasten välissä. Lantio oli kapea, joka käänty jyrkästi mehukkaaseen takapuoleen. Alaselässä näkyi lommot lonkkaluun kohdalla. Kaikkein parasta oli kuitenkin se hymy ja silmät,jotka kutsuvat anovasti uuteen kertaan. Miten voinkaan olla tästä lähin jäykistymättä hänen lähellään. Hän kääntyy selälleen polvet kohollaan. Suutelen hänen suutaan, vartaloaan laskeutuen alas asti. Haistan samalla raikkaan öljyn, jota hän on kerätään hajusteeksi puun kuoren alta. Sanayan häpyhyylet ovat turpeat, valmiina ottamaan vastaan ryhmyisen aisani. Tällä kertaa uppoan sisään aiempaa vaivattomammin. Vaistomainen rytmi alkaa kiihdyttämään meitä uuteen huippuunsa. Pidän käsilläni tiukasti hänen lantiostaan ja hän puolestaan pitää kiinni käsivarsistani. Uppoudun kovempaan hurmokseen kuin ikinä nuotiotanssissa. Purkaudun kouristuvan sykkeen kera maahan heittäytyen. Sanayan silmät kimmeltävät tyytyväisessä hymyssä kiemurrellen. Hiivimme takaisin nuotiopaikalle turvallisin väliajoin. Muut nukkuvat. Äiti tuhahtaa unissaan, tai niin ainakin toivon. Seuraavana päivänä lähden yksin metsälle sillä en pysty pitämään yllä perusilmettä kenenkään epäilemättä mitään. Varastoin saaliini maahan. Seuraavana yönä minä ja Sanaya karkaamme kauas pohjoiseen.

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute