Palvelualalla

Kuudes osa opiskelijapojan seikkailuista hameessa. Kannattanee lukea edelliset osat ensin, mutta vieläkin ehtii mukaan.

-----

Päädyin lopulta kotiin nukkumaan. Olisin viinihöyryissäni suunnitellut käveleväni kotiin hameessani, mutta Samin kehotuksesta järkiintynyt ja vaihtanut omiin vaatteisiini. Alusvaatteet pidin silti päällä.

Seuraava päivä koitti sateisena. Mielessä ei ollut mitään erityistä tekemistä, mutta halusin heti aamulla päästä taas pukeutumaan. Valitsin ostamamme kellohelmaisen, sinisen mekon. Se tuntui ihanan naiselliselta mutta sopi silti arkiseen oleiluun. Heittelin "omia" vaatteitani pesukoneeseen ja kuin huomaamatta rupesin muutenkin siivoamaan.

Ehdin jo syömään lounastakin kun puhelin soi. Samihan se. Juttelimme eilisestä kokemuksesta. Sami tuntui olevan jopa vähän nolona, mikä oli kokonaan uusi piirre hänessä. Vakuutin, etten ollut ollenkaan pahastunut hänen pienestä lähestymisestään. Sami vaikutti silti jotenkin vaisulta, enkä saanut edes sanottua että minulla oli mekko päälläni. Sovimme kuitenkin, että hän tulisi kohta käymään.

Mietin vain silmänräpäyksen verran pitäisikö minun vaihtaa housuihin, mutta päätin rohkaistua ja yllättää Samin. Ajattelin, että jos eilinen kadutti häntä, olisi mekkoon pukeutuminen omasta aloitteestani ehkä hänelle sopivaa "piristystä" ja rohkaisua.

Odotin ovikellon soittoa jännittyneenä. Lopulta se soi niin, että säikähdyksestäni melkein hyppäsin ilmaan sohvalta. Hiivin ovelle ja kurkistin varovasti ovisilmästä. Kyllä, Sami. Hänen ilmeensä oli paljon puhuva avattuani oven.

- Siis... pukeuduitko ihan mua varten? Sami kysyi hiukan epävarmasti.

- No... Totta puhuen, mulla oli nää päälläni jo kun soitit. Itse asiassa jo heti aamusta.

- Oikeesti?

- Oikeesti. Pitää kai myöntää että kyllä mä näissä alan viihtyä.

- No pukeehan se sua.

Sami virnisti taas tutusti. Hän alkoi ilmeisesti vakuuttua siitä, ettei ollut mennyt eilen liian pitkälle. Tosi asiassa ajattelin nyt, että minun puolestani hän olisi saanut mennä pidemmällekin... mutta sitä en vielä uskaltanut sanoa.

- Mitäs olet puuhaillut mekossa, Sami tiedusteli.

- Ollut ja nauttinut, naurahdin. - No itse asiassa siivoilin aamupäivän, ei tässä sen kummempaa.

- Harjoittelet jo kotirouvaksi? Sami virnuili.

- No, miten sen nyt sitten... lauseeni jäi kesken ja oli kieltämättä hämilläni. - Otetaanko kahvia, sain sitten sanottua, vähän kuin vaihtaakseni puheenaihetta.

Keitin kahvia ja kaataessani sitä Samille en voinut olla huomaamatta hänen katsettaan vartalollani, jota mekon yläosa kieltämättä suorastaan nuoli. Kääntyessäni laskemaan kahvipannua paikalleen hän siveli kädellään selkääni ja takamustani. Yllätyin, mutta en osannut pitää sitä pahanakaan. Ennemminkin itsevarmuuteni nousi, tiesin Samin oikeasti pitävän näkemästään. Pitikö hän minua seksikkäänä?

Päätin rohkaista mieleni. Käännyin Samia kohti ja nojasin taaksepäin tiskipöydän reunaan, varmana siitä että hän näkee vartaloni muodot mekon alla ja sääreni (joita jo olin hänen niin huomannut ihailevan) kiiltävissä sukkahousuissani. Nyt aivan tietoisesti hymyillen kysyin

- Miltä näyttää?

- Upealta. Kauniilta, vastasi Sami, ja jatkoi kuin aivan pienen hetken epäröityään: - Seksikkäältä.

Tätä olin odottanut. Vähän peläten, mutta vähän toivoenkin. Päätin korottaa panoksia:

- Seksikkäältä? Mitäs haluaisit tehdä?

Toivoin, ettei ilmeeni jättäisi epäselvyyksiä siitä, että olin omaksunut roolini. Asia oli näiden muutaman päivän aikana käynyt mielessäni pari kertaa etäisesti, mutta viime yönä kotiin tultuani voimakkaana. Nyt tiesin olevani valmis ainakin kokeilemaan, olisiko minusta siihen.

Sami nousi tuolista ja astui luokseni. Hän asettui aivan eteeni, pani kätensä lantiolleni ja katsoi minua silmiin hymyillen valloittavasti. - Mitäs olisi tarjolla?

Sipaisin Samin etumusta ja ymmärsin olevani oikeilla jäljillä. - Tykkäätsä suihinotosta? kysäisin niin suorasukaisesti, että yllätyin itsekin.

- Tunnetko jonkun joka ei tykkää? kysyi Sami, eikä jättänyt arvailun varaa asiassa. Laskeuduin polvilleni ja aloin avata hänen farkkujaan. Käteni vapisivat, en tiennyt haluanko tätä todella, mutta jotenkin silti tiesin haluavani. Vedin hänen alushousunsakin sivuun nopeasti, kuin toivoen etten muuttaisi mieltäni viime hetkellä.

Samin kalu oli silmieni edessä kovana ja valmiina. Lähestyin sitä huulillani, mutta viime hetkellä jouduin vetäytymään takaisin. Hengitin syvään, keräsin kaiken rohkeuteni ja nuolaisin sen vartta varovasti. Ensin kerran, sitten toisen... Totuin pian ajatukseen siitä, että askel on jo otettu, miksi perääntyisin enää tässä vaiheessa? Samin kädet olkapäilläni imin hänen kaluaan, leikittelin kielelläni... Olin niin uppoutunut ja itsekin kiihottunut, etten ymmärtänyt lainkaan Samin varoitusta, joka tulikin liian myöhään. Tunsin lämpimän lastin suussani. Se ei maistunutkaan kummoisemmalle, ajattelin hetken niin analyyttisesti että melkein ihmettelin sitä jälkeenpäin. Totesin että helpoin tapa päästä siitä eroon on nieleminen, ja niin tulin paitsi ottaneeksi suihin ensimmäistä kertaa elämässäni, tehneeni sen myös loppuun asti. Onnittelin itseäni saavutuksestani, ja niin teki Samikin, vaikkakin hieman nolona "yllättävästä" laukeamisestaan.

Ei huono suoritus ensikertalaiselle, totesimme molemmat.

---

Jatkuu, palaute on yhä tervetullutta