jekke vaan

Katselin telkkarista kuinka jossain ”alkuasukasmaassa” oli miehisyyden mittana se kuinka raskaan kiven nuori mies jaksoi tai pystyi kantamaan kiveksillään. Jollain hihnasysteemillä kivi kiinnitettiin roikkumaan kiveksissä ja niin miehen tuli kävellä tietty matka. Joka siihen pystyi oli mies.

Tuo ajatus alkoi minua kiehtoa. Miltä tuntuisi kun on paino kiveksissä, kuinka raskas paino kestäisi minulla olla. Mietin miten jutun rakennan, miten saan jonkun esineen kiinni muniini. Hihnasysteemi tuntui hyvältä, mutta mikä voisi olla se paino. Joku tietty murikka siinä hihnan päässä voisi olla mukava, mutta siinä oli vaikeaa lisätä painoa.

Keksin, että painoksi sopii vesiämpäri, kymmenen litran ämpäri johon voin laskea hitaasti vettä, näin paino lisääntyy. Hyvä idea, ihan totta.

Otin kaapista ison peilin jonka laitoin niin, että minulla oli mahdollisuus seurata miten kivekset käyttäytyvät painon lisääntyessä. Laitoin pehmeän nahkahihnan kiinni kiveksiin ja kokeilin vetää, siinä oli luistava, kiristyvä solmu se oli huono. Jo pienikin veto kiristi, hirtti munia kauheasti. Elikkä kiinnitys piti olla sellainen, ettei se kiristynyt, löysä joka pysyi kuitenkin tukevasti munien yläpuolella. Sain tehtyä mukavan kiinnityksen. Kiihotuksesta pienentyneet kivekset sain sidottua hihnaan. Kulli seisoi jännityksestä. Sidoin ämpärin hihan toiseen päähän niin, että ämpärin pohja jäin hieman polvieni alapuolelle. Näin saatoin seistä tukevasti jalat harallaan. Tyhjä ämpäri painoi jo hieman ja kalu painui painosta hieman alaspäin. Kivespussi antoi hieman periksi. Kaikki tuntui hyvältä. Laitoin käsisuihkun ämpäriin ja avasin hanan pienelle. Kiveksissä tuntui kuinka paino lisääntyi ja venytti kivespussia. Tuntui kiihottavalta. Kulli seisoi, paine kasvoi kalussa, kullin pää kiilsi kiihottuneena, verisuonet pullistelivat. Harallaan seisominen kävi raskaaksi joten sammutin vesihanan ja kaadoin veden pois ämpäristä. Hihna munissa ja ämpäri kädessä siirsin ”kokeilupaikkaa” niin, että saatoin yläkehostani laittautua makuulle pöydälle jalat kuitenkin lattialla, peilin laitoin niin, että näin pöydän alakautta munat.

Vesiletkun pää uudelleen ämpäriin, jalat haralleen ja ämpäri jalkojen väliin. Ja hana auki. Vesi valui suhisten ämpäriin ja paino kasvoi kiveksissä. Nahka venyi ja kivekset tulivat tiukemmalle hihnassa. Paino kasvoi ja painoi kovana seisovaa kullia alaspäin. Iho venyi jo vatsan alta saakka. Paino kiveksissä tunti jo kovalta kun ämpäri oli ehkä puolillaan. Pidin pöydänreunasta kiinni, puristin sormilla pöydästä maaten siinä. Peilistä näin kuinka kivespussi venyi - nahka antoi periksi ja kivekset venyivät vesiämpärin painosta jo hyvän matkaa. Kipu oli kova ja vesi suhisi ämpäriin. Hammasta purren ja päätä pöydällä käännellen päätin jaksaa olla vielä hetken.

Kipu yltyi ja kivekset kiilsivät pieninä kirkkaina pallukoina hihnan mutkassa. Kulli oli kova, mutta sen pää oli lattiaa kohden. Ämpäri alkoi olla jo hyvän määrän yli puolen kun kipu alkoi käydä jo lähes sietämättömäksi. Jalat alkoivat väsyä, sormet puristuivat pöydän reunaan, hammasta purren päätin olla vielä hetken. Silloin tunsin kuinka joku antoi periksi jalkojeni välissä. Kuvittelin jo munien irtoavan ja olin nousemassa ylös pöydältä pannakseni jalat koukkuun ja näin laskien ämpärin lattialle kun tunsin munissa jotain, tunsin kuinka joku liikahti kiveksissä. Tunsin valtavan kivun kuin konin potkun suoraan munille, silmissä näin kirkkaan tähtitaivaan.

Tajuntani palatessa tunsin makaavani lattialla, hihna oli poissa munista, ämpäri oli lattialla kaatuneen ja kaikki vesi lattialla ja hanasta tuli lisää. Jalkojenväliä särki, kivespussit olivat kuin tulessa, kipua tuntui koko alavatsan alueella. Kivekset olivat arat ja siniset ja kovat ja turvoksissa kuin pesäpallot.

Paino oli tullut liian suureksi ja munat olivat ”lipsahtaneet” tiukasta hihnan silmukasta yhtä aikaa läpi, se oli paljon enemmän kuin hevosen potku munille, se oli vienyt tajun.

Kuinka paljon ehti painoa olla. En tiedä, mutta luulen, että ämpäri ehti lähes täyteen. Muutaman päivän olivat kivekset todella arat, kivespussi oli arka. Mieleni oli onnellinen – olin kokeillut tuonkin. Tosin olin huolissani siitä, että onkohan narut ja piuhat kiveksissä kestäneet tuon rääkin.

En todellakaan tiedä, mutta nyt tuntuu kaikki toimivan, taidankin kokeilla tuleeko mitään. Omin käsin.