Herkku-puhelin
Emilia, osa 1
Hessu

Pitkähkö pehmotarina keski-ikäistyvän miehen antautumisesta nuoren naisen valtaan.


Emilia. Maistelin nimeä mielessäni ja katsoin ilmeetöntä nuorta naista edessäni. Kaunis nimi. -Kukas sä sitten olet?, Emiliaksi esittäytynyt nainen kysyi. -Pekka, sanoin. Eihän se oikea nimeni ollut, mutta olin unohtunut kuuntelemaan taustalla soivaa Pekka Ruuskan Rafaelin enkeliä ja jotenkin samaistunut esiintyjään. Niin olin aina tehnyt sen kappaleen kuullessani ja nytkin se sotki ajatuksiani tässä uneliaassa lähiöbaarissa. Avioeroni jälkeen olin alkanut roikkua täällä tietämättä oikein mitä etsin. Tai no, seuraahan minä etsin, mutta en sellaista kuin olin vaimoni kanssa viettänyt toista kymmentä vuotta. Etsin jotain muuta, ja tähän nuoreen naiseen olin iskenyt silmäni ennenkin. Olin katsellut häntä, hänen kauneuttaan, treenattua vartaloaan, hänen... tapaansa käydä tässä baarissa yksin. Nyt vasta onnistuin etsiytymään hänen seuraansa. Moni opiskelijapoika näytti saaneen häneltä pakit ja olin puoleksi yllättynyt, että laiseni hiljalleen keski-ikäistyvä mies pääsi edes puheisiin.

Emilialla oli pitkät, suorat, ruskeat hiukset. Vähän meikkiä, suu tiiviinä viivana. Hän oli jotenkin vaativan näköinen, mutta mielettömän kaunis.Sellainen kuin parikymppinen tyttö on parhaimmillaan. Tunsin häneen totta kai vetoa, mutta myös jotain muuta. Halusin antautua hänelle, osoittaa miten paljon häntä ihailin. Mutta miten ihmeessä sen tekisin? 12 vuotta uskollista ukkomiehen elämää ja muutenkin ujo ja varovainen luonne tekivät uuden naisen lähestymisestä muutenkin vaikeaa, saati sitten että osaisin kertoa haluavani alistua hänelle.

Saanko tarjota jotakin? kysyin kömpelösti päästäkseni jotenkin alkuun. Kuivaa siideriä. Jotenkin arvasin, myhäilin mielessäni. Ehkä aavistin sittenkin Emiliasta edes jotakin. Otin itselleni oluen ja siirryimme baarin peränurkkaan, jossa oli vanhoista nahkaisista nojatuoleista koottuja pöytäryhmiä. Hieman kulahtaneet mustat nahkasohvat sopivat mielestäni hyvin lähiöbaariin. Lisäksi matalalla sohvalla istuessa Emilian lyhyt hame kohosi viekottelevasti. Unohduin katselemaan hänen sääriään - mustia varsikenkiä, kiiltävänharmaita sukkahousuja, pohkeita jotka eivät olleet varsinaisesti kapeat vaan enemmänkin muodokkaat ja kiinteät, urheilevan naisen pohkeet. -Mitäs katselet? Emilian kysymys viilsi tajuntaani. Nostin kiireesti katseeni Emilian silmiin ja hymyilin vienosti. Mieleni teki sanoa suoraan, mutta en uskaltanut. Tai uskalsin melkein. -Sääriäsi, jos suoraan sanotaan. Taidat urheilla? -Joo. -Mitä lajia? -Vähän kaikkea... juoksua, uintia, judoa... ja kokeilen kaikkea. -Judoa? Sä olet aika pieni, miten se onnistuu? Tajusin kysymykseni hölmöyden ennen kuin olin saanut lausetta loppuun. Emilian ilme muuttui tuikeaksi. -Ensinnäkin, judo on tekniikkalaji. Ei voimalaji. Ja toiseksi, kisoissa on painoluokat. -Ai harmi, en sitten pääse sua vastaan, hekottelin. -Heh heh, joo. Emilian äänessä oli viileyttä, jonka aavistelin tarkoittavan sitä että hän nousee kohta ja jään yksinäni istumaan nurkkapöytään. Sain kuitenkin pelastettua tilanteen ja jatkoimme juttua pitkään. Emilia paljastui mielenkiintoiseksi persoonaksi. Hänellä oli taustallaan monenlaista pettymystä miessuhteissa. Aloin ymmärtää, miksi olin nähnyt hänen käännyttävän niin monta opiskelijapoikaa ja lähiön kundia luotaan. Hän ei halunnut päälle käyvää, liian itsevarmaa miestä. Hän halusi tavata edes kerran miehen, joka ei olisi heti syöksymässä päälle. Puhelimme varmaan pari tuntia, kunnes kuulin jotakin yllättävää. -Sä olet hyvä. Sä kuuntelet ja arvostat etkä jauha omaa erinomaisuuttasi. Mä alan tykätä susta.

Olin puulla päähän lyöty. Ujouteni ja epävarmuuteni, tarkkaileva ja etäinen luoteeni olikin kääntynyt eduksi. Olisiko minulla sittenkin toiveita Emilian suhteen? Olin “hyvä”? Sitten Emilia laukaisi pommin, ehkä sen viimeisen siiderin ja pitkän, hetkittäin syvälle henkilökohtaisiin kokemuksiin menneiden tarinoiden jälkeen: -Ja sitä paitsi, aika harva mies ymmärtää mitä mä haluan seksistä. -Mitä sitten? kysyin uteliaana. -Valtaa. Palvontaa. Mä haluan, että mies on mua varten. Siis sängyssä, ei muuten. Mutta seksissä, siis, mä haluan että mies on valmis nuolemaan mun jalkojani jos niin haluan.

Sydämeni jyskytti. Lähiöbaari alkoi tyhjentyä, kaiuttimista soi Eppujen Kitara, taivas ja tähdet. Tarjoilija keräili viimeisiä tyhjiä laseja. Ehkä meidänkin olisi aika poistua. Tarjoilija häipyi välioven taakse. Minulla oli tilaisuuteni. -Se kuulostaa hyvältä, sain sanottua. -Oletko oikeasti valmis? Et ole. Moni sanoo olevansa, mutta ei ole kuitenkaan.

Vilkaisin ympärilleni. Ei ketään missään, paitsi Emilia. Päätin tehdä jotain, mitä ehkä katuisin. Pudottauduin lattialle kontilleni. Painoin pääni alas ja suutelin kunnioittavasti Emilian kengän kärkeä. Ensin toista, ja sitten toistakin. Hän ei vetänyt jalkaansa pois ulottuviltani. Pidin sitä myönteisenä merkkinä. Vilkaisin ylös ja ymmärsin olleeni oikeassa. Ensimmäisen kerran näin Emilian hymyilevän leveästi. -Mennään, hän sanoi.

Tulimme ulos baarista raikkaaseen alkutalven pakkasiltaan. Ilma oli kylmää, mutta sisälläni kuumotti. Olin lähdössä baarista yhdessä huikean kauniin nuoren naisen kanssa, ja aavistin pääseväni ehkä viimein toteuttamaan pitkäaikaisen fantasiani.

Emilia oli osoittautunut opiskelijaksi kuten arvelinkin. Hänen asuntonsa oli pieni mutta tyylikkäästi sisustettu kaksio, tai oikeammin huone ja tupakeittiö. Riisuimme takkimme naulakkoon ja heti eteisessä Emilia kääntyi eteeni, pani kätensä käsivarsilleni ja katsoi minuun vaativasti. Hän katsoi minua hetken hiljaa, eikä hänen ilmeestään voinut päätellä kerrassaan mitään. Hän pani etusormensa huulilleni ja kysyi: -Muistatko mitä lupasit? -Totella ja palvoa, vastasin. -Oikein. Ime. Hän työnsi sormensa suuhuni. Tuntui omituiselta, mutta ihanalta imeä tytön sormea. Imin sitä ahnaasti. Ehkä tämä oli koe: tottelisinko heti ja empimättä.

Emilia johdatti minut peremmälle ja käski vähäeleisesti riisuutuumaan. Aloin riisua vaatteitani ja taittelin niitä sohvalle. Epäröin kuinka pitkälle hän odotti minun riisuutuvan. Kokonaan kai, miksi ei? Mitä varten tänne sitten olisi tultu? Heitin loputkin vaatteet päältäni ja katsoin vielä täysissä pukeissa olevaa Emiliaa. -Hyvä. Nyt polvistu. Laskeuduin polvilleni, katsellen yhä ihaillen valtiatartani. -Odota siinä. Emilia hävisi makuuhuoneeseensa. Äänestä päättelin hänen riisuutuvan. Pian hän ilmestyikin eteeni pelkissä rintaliiveissä ja pikkuhousuissa, jokin nauha - ehkä aamutakin vyö - käsissään. -Nouse ylös, hän komensi. Minusta Emilian vähäsanainen, viileä puhetapa oli jotenkin kiihottava. Pieni, kaunis nainen komenteli minua kuin vääpeli alokasta. Tietysti tottelin. -Kädet selän taakse. Aavistin mitä tuleman piti, ainakin seuraavan askelen - ja olin oikeassa. Emilia sitoi käteni selän taakse. En vastustellut - miksi olisin? Olisin antanut tämän naisen tehdä itselleni mitä tahansa. -Alas. Emilian käskyt kävivät yhä lyhyemmiksi, jotenkin terävämmiksi. Hänen ilmeensä ja äänensävynsä olivat äärimmäisen neutraaleja, jotenkin tavoittamattomia. Se oli valloittavaa - koskaan en tiennyt, mitä hänellä oli mielessä. Laskeuduin taas polvilleni ja Emilia tuli seisomaan selin eteeni. -Riisu minut. Kädet sidottuna selän taakse ainoaksi vaihtoehdoksi jäivät hampaat. Rintaliivien hakanen tuotti vaikeuksia, mutta en pannut sitä pahakseni - nuoren naisen ihanaa selkää kosketteli suullaan mielellään. Lopulta onnistuin avaamaan hakasen, tartuin hampaillani rintaliivien olkaimeen ja vedin ne pois. Pikkuhousut olivat helpompi joskin vieläkin kiihottavampi kohde. En kiirehtinyt turhia vetäessäni ohutta valkoista kangasta pois Emilian kiinteiltä pakaroilta. Oli uskomattoman kiihottavaa riisua hänet vain suutani käyttäen ja vetää pikkuhousut alas pitkin hänen kiinteitä reisiään ja pohkeitaan. Nostin ne sohvan reunalle ja palasin odottavasti polviasentoon.

Emilia oli nyt kokonaan alasti. Hän astui pari askelta eteenpäin ja levitti käsivartensa vaakasuoraan sivuille kuin tanssija. Katselin näkyä haltioituneena. Jos käteni olisivat olleet vapaat, olisin käynyt kiinni saman tien. Nyt side ranteissani sekä esti sen konkreettisesti että muistutti minua asemastani. -Mitä näet? Emilia kysyi. Olin vähällä sanoa jotakin siitä, mihin katseeni oli kiinnittynyt - hänen kiinteästä, pyöreästä takapuolestaan upean tiimalasivyötärön alapuolella. Kokosin kuitenkin ajatukseni. -Valtiattaren, jota haluan palvella, vastasin. -Oikein. Emilia kääntyi minua kohti ja pani kädet lanteilleen. -Jos olisit sanonut “hyvän perseen”, olisit lentänyt ulos saman tien. Ja vaatteet vähän päästä perässä. Jollekin on niin voinut käydäkin. Emilia hymyili ilkikurisesti. Tuntui kuin olisin hiuksenhienosti välttänyt hengenvaaran. En tiennyt oliko Emilia tosissaan, mutta ehkä häntä oli syytä totella ja kunnioittaa aidosti.

Olin yhä polvillani. Emilia tuli aivan minuun kiinni, yhä seisaallaan. Hän kumartui suutelemaan minua suulle. Tuntui jotenkin poikkeuksellisen kiihottavalta joutua kurottumaan ylöspäin suutelemaan naista. Lähestyä häntä alhaalta päin. Kaluni oli jäykempi kuin ehkä milloinkaan sen osuessa Emilian sääriin. Olisin voinut laueta tähän paikkaan, mutta Emiliasta houkuva auktoriteetti ja sidotut käteni auttoivat minua pidättelemään itseäni.

Suudelma oli pitkä, lämmin ja syvä, mutta ei loputon. Emilia alkoi painaa minua olkapäistä alemmas. Tottelin ja istuuduin kantapäideni päälle. - Osaat suudella. Se on hyvä. Nyt saat näyttää osaatko käyttää suutasi muuhun. Tunsin kuinka pulssini kiihtyi ja tuntui kuin korvissani olisi kohissut, aivan kuin olisin ollut pyörtymässä - ehkä onnesta? Nojauduin takakenoon Emilian painaessa polvillaan rintaani. Suuni etsiytyi hänen alapäähänsä. Aloin nuolla häntä. Maku ei ollut herkullinen, mutta tunne oli huumaava. Olin ollut vuosia hieman väljähtyneessä liitossa ja uskollinen, enkä ollut koskaan oikeasti oppinut antamaan naiselle suuseksiä - vuosiin en ollut edes kokeillut sitä. Yritin parhaani mukaan tehdä niin kuin oletin Emiliasta tuntuvan parhaalta. Suukottelin, hivelin kieleni kärjellä, työnsin sitä sisään niin pitkälle kuin yletyin, koskettelin erityisen kevyesti klitorista. Kaikesta päätellen onnistuin hyvin. Emilia tuntui todella kiihottuvan. Hän nojautui entistä tiukemmin päälleni, istuen puolittain olkapäilläni. Oloni kävi jo suorastaan hieman tukalaksi. Emilia oli hoikka eikä kovin pitkä, mutta lihaksikkuus toi hänelle yllättävästi painoa. Kädet selän taakse sidottuna polvillaan lattialla, takakenossa, naisen paino puoliksi olkapäillä asentoni oli tukala, mutta nautin joka sekunnista. Lämpimät, kiinteät reidet puristivat välillä tiukasti päätäni. Välillä hän hellitti puristusta ja pystyin nuolemaan häntä vapaammin.

Emilia oli alkanut huohottaa ja pian kävi selväksi, että hän oli saanut haluamansa. Olin jossain vaiheessa pudonnut jo istumaan lattialle ja ojentanut jalkani eteen, joten asentoni oli paljon mukavampi. Onneksi, koska nyt Emilia jo käytännössä istui kasvoillani. Se tuntui järjettömän ihanalta.

Pian Emilian hengitys alkoi tasaantua ja hän silminnähden rentoutui. Hän nousi seisaalleen ja pani kätensä niskani taakse. -Kiitos. Osasit hyvin. Se oli Emilian lakoninen tapa ilmaista tyydytyksensä. -Pysy siinä. Voit istua. Hän määräili taas. Istuin lattialla alastomana, kasvot märkinä, kädet yhä selän taakse sidottuna. Emilia meni kylpyhuoneeseen. Kuulosti siltä, että hän otti pitkän suihkun. Lopulta hän palasi pehmeän näköiseen, valkoiseen kylpytakkiin verhoutuneena. Hän meni suoraan makuuhuoneeseen edes vilkaisematta minuun. Pian hän ilmestyi sieltä vain hempeän lila satiiniyöpaita päällään. Emilia otti sohvalta villashaalin ja tuli se kädessään luokseni. -Makuulle. Kierähdin vatsalleni lattialle, pää kohti Emilian jalkoja. Hän levitti shaalin päälleni. -Hyvää yötä. Emilia asteli päättäväisesti eteiseen, sammutti valot ja meni makuuhuoneeseen. Yksin. Mielessäni ihmettelin mitä nyt. Joutuisinko nukkumaan yöni lattialla, alasti, kädet sidottuna ja naama limaisena? Shaali sentään lämmitti. Voisin tietysti nousta ja saisin varmasti siteenikin auki. Joustava aamutakin vyö oli enemmänkin muodollisuus. Mutta voisinko uhmata Emiliaa? En.

Paikaltani ei näkynyt makuuhuoneesen. Valot sammuivat sieltä, ja äänestä päätellen Emilia meni sänkyynsä ja veti peiton päälleen. Olisinpa saanut olla siellä hänen kanssaan. Mietin mitä olisin antanut siitä. Pitäisikö minun kysyä, aikooko hän todella jättää minut tähän?

Kului monta pitkää minuuttia ja kuulin Emilian kääntyilevän sängyssään. Lopulta valo syttyi makuuhuoneeseen ja Emilia tuli ovelle. -Haluaisitko mieluummin sänkyyn? Ihmettelin kysymystä. Totta kai haluan, ja kyllä Emilia sen tietää. Mutta mitä hän odottaa minun vastaavaan. -Kyllä, valtiatar, vastasin kun en muutakaan osannut. -Se pitää ansaita. Emilia tuli luokseni, poimi shaalin päältäni ja istuutui sohvalle. Hän veti shaalin harteilleen lämmikkeeksi. -Tule tänne. Aloin nousta seisaalleni, mutta Emilian terävä ääni pysäytti minut: -Ryömi. Ryömin kohti Emiliaa. Se oli yllättävän hankalaa kädet sidottuna. Matka ei ollut pitkä, ja pian makasin valtiattareni edessä. -Muistatko mitä lupasit baarissa? -Kyllä. Lupasin kunnioittaa. -Mitä muuta? -Totella ja palvella. -Jotain konkreettisempaa? Emilian ääni oli vaativa. Päässäni löi tyhjää. Mitä oikein olin hänelle luvannut? Kuun taivaalta? En saanut mieleeni. -Lupasit nuolla jalkani. -Totta. Anteeksi. Unohdin.

Ajatus Emilian jalkojen nuolemisesta ei ollut ollenkaan vastenmielinen. En pitänyt itseäni jalkafetisistinä, en kiihottunut niistä erityisesti, mutta oli jotenkin ihanan palvovaa kosketella suullaan toisen jalkoja. Ja olivathan ne kauniit. Aloin varovasti nuolla Emilian vasemman jalan varpaita.

Siitä tuli pitkä tilaisuus. Välillä nuolin varpaanvälejä, välillä jalkapohjaa. Välillä otin jonkin varpaan kokonaan suuhuni ja imin sitä. Välillä annoin kunnioittavia suudelmia jalkapöytään. Ajattelin, että jatkan kunnes Emilia käskee minua lopettamaan. Hän oli ollut koko ajan harvasanainen, mutta nyt jo ihmettelin hiljaisuutta. Vilkaisin varovasti ylös ja tajusin Emilian nukahtaneen. Vai teeskentelikö hän vain? Miksi? Pian Emilia havahtui. Hän oli oikeasti nukahtanut. -Kiitos. Jalkojen hyväily on tosi rentouttavaa. Nyt hän suorastaan hymyili. -Olet hyvä. Emilia nousi ja käveli taakseni. -Nouse ylös. Nousin seisaalleni, ensimmäistä kertaa sen jälkeen kuin olin heti tultuamme polvistunut. Emilia avasi siteeni ja tökkäsi minua selkään. -Voit nyt käydä WC:ssä jos haluat. Käytin tilaisuuden hyväkseni. Hengähdin hetken WC:ssä ja pesin lismat kasvoistani.

Emilia odotti minua vuoteessaan. Hän näytti mielettömän kauniilta ja seksikkäältä pehmeässä sängyssään, lämpimän valon valaistessa himmeästi hänen muodokasta vartaloaan. Menin varovasti hänen viereensä makuulle. -Nyt, sanoi Emilia, -muista, että olet yhä seksiorjani. Minä määrään myös täällä. -Kyllä, valtiatar, vastasin silmää räpäyttämättä, miettien mitä hänellä oli mielessä. -Käänny selällesi, Emilia komensi. Tottelin heti. Emilia kierähti istumaan kasvoilleni. Toisaalta se tuntui hyvältä, toisaalta taas hieman tukalalta. Sitäpaitsi olisin jo mieluummin päästänyt kaluni siihen, mihin tunsin sen olevan tarkoitettu - kiihkeään rakasteluun Emilian kanssa. Olin kuitenkin luvannut olla hänen vallassaan, joten tyydyin asemaani hänen istuintyynynään.
Nuolin kuuliaisesti Emiliaa. Tunsin hänen kääntyvän välillä sivullla ja kuulin hänen ottavan jotakin yöpöydän laatikosta. Pian selvisi mitä se oli. Olin pelännyt jotakin ikävää, mutta tämä oli hyvä merkki - Emilia rullasi kondomia jäykän kaluni päälle. Ehkä sittenkin?

Olin onnesta soikeana, kun Emilia nousi kasvoiltani ja siirtyi lantioni päälle. Hän liu’utti kaluni sisäänsä ja alkoi ratsastaa minulla. Näky oli ihana ja tunne vielä ihanampi. Laukesin aivan liian pian, sekä omasta mielestäni että erityisesti Emilian mielestä. Hän ei selvästikään ollut tyytyväinen nopeuteeni. Hänen äänessään oli selvää tyytymättömyyttä: -Ajatteletko vain itseäsi? Saat jatkaa kielelläsi. Emilia istui taas kasvoilleni, nyt selvästi tarkoituksellisen tiukasti. Pääni oli täysin paikalleen lukittuna hänen allaan ja hänen reisiensä välissä. Lauettuani olisin totta puhuen halunut nukahtaa hänen viereensä, mutta tämä oli velvollisuuteni, ja lievästä vastenmielisyydestä huolimatta halusin tietysti myös antaa Emilialle kaiken minkä voin. Nuolin hellästi ja arastelematta. Onneksi minulla oli ollut kondomi, joten en joutunut sentään nuolemaan omia liemiäni Emilian alapäästä.

Emilia oli tainnut oikeasti harmistua nopeasta laukeamisestani, ja tuntui kestävän pitkään ennen kuin sain kielelläni kiihotettua hänet taas orgasmin partaalle. Onneksi se lopulta onnistui ja tunsin Emilian saaneen haluamansa. Hän istui nyt aivan rentona kasvoillani. Pelkäsin ajoittain tukehtuvani, mutta sain onneksi hengitettyä. Oloni oli samaan aikaan nöyryytetty ja onnellinen. Hetken hiljaisuuden jälkeen Emilia alkoi rullata kondomia pois jo veltostuneen kaluni päältä. Samalla hän puhelin kuin ohimennen: -Nyt saat rangaistuksen itsekkyydestäsi. Olen tyytyväinen, joten selviät tosi vähällä. Hän nousi kasvoiltani ja siirtyi istumaan vatsani päälle. Hänen vartalonsa tuntui taas mielettömän hyvältä päälläni. -Suu auki. Avasin kuuliaisesti suuni ja katsoin kysyvästi hänen silmiinsä. Hän veti selkänsä takaan äskeisen käytetyn kondomin, piti sitä suuni yläpuolella ja käänsi sen nurin päin. Spermaa tippui suuhuni. Ajatus inhotti, mutta halusin antautua tähän Emilian oikkuun. -Maistele sitä. Suljin suuni ja tunnustelin oman spermani makua suussani. En pitänyt siitä, mutta ei se suoranaisesti pahaakaan ollut. Ehkä se tuntui yllättävän siedettävältä vain, koska Emilia syötti sitä minulle. -Maistele kunnolla. Hiero kielelläsi sitä poskiin ja huuliin. Tottelin. Pyörittelin kieltäni ympäri suuta ja tunsin sperman leviävän ympäriinsä. -No niin. Tätähän haluat aina naisiltakin, vai mitä? Miltä tuntuu maistaa omaa limaansa? Emilia tuskin odotti vastausta, joten katsoin vain häneen alistuneesti. -Suu auki. Huomasin Emilian vetäneen kondomin nurinpäin kahden sormensa päälle. Hän työnsi sen suuhuni. -Ime.

Ryhdyin imemään Emilian sormien päällä olevaa kondomia ja sitä peittävää omaa spermaani. Se oli ehkä nöyryyttävintä mitä olin joutunut tekemään pitkään aikaan, mutta samalla jotenkin kiihottavaa. Mutta vain Emilian takia. En usko, että olisin suostunut siihen kenenkään muun kanssa. Imin ja nieleskelin. Emiliaa hymyilytti. -Miltä tuntuu imeä ja niellä spermaa? Tuntuuko seksikkäältä? Hänen äänensä oli samaan aikaan ivallinen ja huvittunut. Minua nolotti. Ensi kertaa Emilian nähdessäni olin kuvitellut valloittavani hänet ja rakastelevani häntä rajusti. Ja mihin olin päätynyt? Nuolemaan omaa spermaani hänen sormistaan.

Jouduin imeskelemään kondomia hänen sormissaa iäisyyden, tai siltä se ainakin tuntui. Lopulta hän veti sormensa suustani ja kellahti viereeni. Hän ojensi kondomia sormissaan: -Vie tuo roskiin, käy pesulla ja tule takaisin. Nyt hänen äänensä oli suorastaan arkisen kuuloinen. Vein inhoamani kumiriekaleen keittiön roskikseen, piipahdin WC:ssä ja palasin sänkyyn. Emiliaa selvästi nukutti. -Tule tähän viereen. Kietouduimme toisiimme ja nukahdimme onnellisina.

Copyright © Herkku.net 2003-2021 - Tietosuojaseloste - Palaute